Nyt täytyy tunnustaa, että olen täysin tietämätön sekä Komisario Palmu -kirjojen että -elokuvien suhteen. Mutta pääsinpä eilen viettämään iltaa Senaatintorin laidalla olevaan ihastuttavaan ravintola Sunniin, jossa on Komisario Palmun huone. Sen ovet avattiin vasta keskiyön tienoilla, ja pimeässä ottamistani kuvista tuli tällaisia.
Ajattelin aloittaa tämän sunnuntain hyvillä mielin. Nukuin pitkään, heräsin vasta klo 11 (!!) en edes muista milloin olisin viimeksi herännyt näin myöhään.
Nyt oon kokeilemassa niitä banaanilettuja mistä kaikki jauhaa. Tuoksu on ainakin ihana! Ja kaveriksi hyvää kahvia :)
Sitten lähdenkin Aleksandriaan, ja istun siellä varmaan kymmeneen asti, ainakin.
Laters!
- Miu
Kun maanantaina neuvolasta laitettiin lähete Kätilöopiston äitipolille, olin varma, että Papu ehtii syntyä ennen käyntiä siellä. Ja useamman päivän pyöriskelin taas mielenrauhan ja täydellisen kärsimättömän turhautuneisuuden aallokossa. Innostuen parillisina päivinä ripeistä kävelyistä ja siivoamisesta, parittomina vetäen peittoa korvan yli, itkien "miksei se jo tule?"
Tunnustan.
Kirjoittelin juuri Suvi Aholan lukupiirikirjasta. Nyt törmäsin hänen haastatteluunsa äidin lahjoittamassa Kotiliedessä (ilm. 26.3.2013). Yllä pieni pätkä haastattelusta, viisasta ja lohdullista puhetta.
Jennifer Eganin Aika suuri hämäys, Tammi 2012, suom. Heikki Karjalainen.
near the corner table in the cafe
a middle-aged couple sit.
they have finished their meal and they are each drinking a beer.
it is 9 in the evening.
she is smoking a cigarette.
