Poks, se olisi enää 4 viikkoa juhannukseen.
...ja tikru.
Jep, meidän pöllösilmäinen tikru-kissa. Mitenköhän hän mahtaa ottaa tämän uuden tulokkaan vastaan. Muistellaanpas puolentoista vuoden takaista kissan ja vauvan kohtaamista.
***
Mietin Inarin raskausaikana paljon sitä miten uskaltaisin pitää kissaa minun jakauduttuani kahtia.
Terveisiä Schipholin lentokentältä Amsterdamista. Matkailu paitsi avartaa myös herättää kysymyksiä kuten:
Koska nyt on lauantai ja takana on hyvin sujunut työhaastattelu, on hyvä ajankohta puhua karvoista. Noista aliarvostetuista verinahasta kasvavista kaunistajista. Kuin luontainen asuste. Etenkin naisten karvat ovat mielipiteitä jakava puheenaihe. Joissain kulttuureissa hiukset ovat suuressa roolissa ja yleisesti hiusten paksuutta ja pituutta pidetään naiseuden ja hedelmällisyyden ilmentäjänä.
Muistaako joku vielä miten Twist -narua hypittiin? Entä ne lorut, joiden aikana tehtiin "labyrintti", joka piti selvittää koskematta naruihin?
Parveekkeemme on ollut pari kesää täysin rappiolla, mutta nyt kun ei ole raskausapahoinvointeja tai pieniä vauvoja joita syyttää laiskuudesta, parveke pääsee taas toimittamaan kesäkeitaan virkaa. Kävin viikolla ystäväni kanssa ostamassa kesäkukkien taimia. Vaikka sää oli ankean sateinen, hyvän ystävän seura ja kesä(kukka)fiilistelyt tekivät todella hyvää! Samainen ystävä myös auttoi parvekelasien pesussa, ja kahdestaan sekin inhokkihomma sujui helposti ja nopeasti. Kiitos!
Hei vaan pitkästä aikaa! Uskaltaudun nyt vasta tutustumaan uudistuksenjälkeiseen Lilyyn tarkemmin. Vähän vaatii vielä totuttelua, mutta hyvältä näyttää!
Filippa valmistautumassa tänään ihka-ensimmäisen ystävänsä ensimmäisille syntymäpäiville.
Vietimme eilen naapureiden kanssa aamupäivää kotieläinpihalla. Eläinten ihmettelyn jälkeen menimme nauttimaan lounasta päärakennuksen kahvilaan. Kahvilassa oli talkoovuorossa ihastuttava nuori nainen, joka luontevasti otti osaa jutteluumme. Silloin kuin sattui saamaan suunvuoron tai äänensä kuuluviin neljän lapsen mekastuksen yli.
Lapset tarvitsee virikkeitä. Eli mahdollisimman paljon kuvaa, ääntä, värejä, kuvioita, liikettä, ihmisiä ja tekemistä ympärilleen. Näin kasvaa älyllinen, tarkkaavainen, omatoiminen ja sosiaalinen lapsi.
