Kerron nyt tämän elämäntilanteeni suurimmasta haaveesta, jossa Sinä voit mahdollisesti auttaa! En ole haaveillut tästä koko ikääni, vaan idea on konkretisoitunut vasta viime vuoden aikana. Haluan vaihto-opiskelemaan Australiaan!
Mies on työmatkalla enkä millään jaksa tehdä ruokaa vain itselleni. Ja eikös sitä saa itseä hemmotella jotenkin...kun on ikäväkin ;)
Tässä hetken taisteltuani itsekseni mielihalujani vastaan nappasin avaimet kouraan, heitin lantsarit jalkaan ja lähdin sateeseen.
Kävin kodinTerrassa ja kysyin asiakaspalvelijalta neuvoa. Ei katsonut silmiin vaan mahaan. En oikein tiedä näytänkö vielä raskaana olevalta vai lihonneelta.
Teki mieli kieriä pois paikalta.
Oi, viime viikko oli aurinkoinen! Kaksi päivää kestäneen sateen jälkeen meinaa jo unohtua, kuinka mukavaa meillä on ollut viimeisen parin viikon ajan. Ulkona on ollut aurinkoista ja olemme viihtyneet pihalla. Taloyhtiöömme kuuluu kahdeksan rivitaloa, jotka muodostavan valtavan sisäpihan. Lähistöllä ei liiku autoja lainkaan, joten pihalla leikkiminen ja juokseminen on helppoa, turvallista ja vanhemmille rentouttavaa.
Olen San Franciscossa ensimmäistä kertaa, ja aikaa on vain yksi ilta ja yksi kokonainen päivä. Eipä siinä ehdi saada hirveän kokonaisvaltaista kuvaa kaupungista, joten päätin keskittyä pyörimään ihan perusturrena muiden turistien joukossa ja ottamaan kuvia samoista paikoista kuin kaikki muutkin.
Moi kaikille!
Eli siis, mun nimi on Laura, ja mä lähen elokuun 22. päivä (2013) vaihtariks Kiinaan.
Vaihtari järjestönä on siis AFS.
Vielä ei oo mitään tietoa minne päin ja mihin perheeseen, mut ne tiedot saa nyt kesäloman aikana.
Nii ja oon siis tällä hetkellä 16v, synttärit on 10.10 :P Saan viettää niitä sitte Kiinassa (jos siellä synttäreitä vietetään :O).
Juuri kuin aamulla pääsin fiilistelemään upeaa aamua ja auringonpaistetta niin sääjumala päättikin muuttaa päiväsuunnitelmani ihan uusiksi. Olin aamupalan jälkeen laittamassa lenkkareita jalkaan ja kas alkoi satamaan. Sadetta on jatkunut nyt noin 8 tuntia, non-stop. Voin muuten paljastaa, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kuin Skotlannin sääjumala pääsi muuttamaan suunnitelmiani. Täällä muuten puhutaan säästä vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.
Eilen illalla suunnittelin, että tänä aamuna herätän Miehen laululla, pusulla ja - no, yllätyksellä.
Aamuyöllä alkoivat vatsakrampit. Unenpöpperössä sitä kuvitteli pierun olevan hukassa, mutta herätys oli karumpi.
Menkat. Nyt. Lauantaina niiden piti. Ei vielä. Hoitokartan mukaan lauantaina. Maanantaina alkaisivat piikit. Ei vielä.
Pillitin vessassa tovin. Niin pitkän tovin, että meinasin myöhästyä töistä. Ja meinasin unohtaa herättää Miehen.
Tämä kysymys on juossut mielessäni viime päivinä.
Tuntuu että tänne tulee liian paljon kirjoitettua omasta elämästään, liian läheltä. En oikeastaan tykkää jakaa elämäni tapahtumia tai ajatuksiani edes vanhempieni kanssa, joten mikä saa minut jakamaan ne monien tuntemattomien kanssa?
Eli siis tää on miun uus blogi. Eikä suinkaan eka :D Eli tänään ei muuta ku sitä vaa et tää on miun uus blogi. Postaan huomenna (::(::(:: Ja tulossa pidempi postaus.
~Laura~ :]
