Faktat pöytään

Ladataan...
aannukka Annukka Juulia

Elämä on ollut melkoista haipakkaa viime päivinä, joten blogi on joutunut elämään hiljaiseloa tämän viikon. Mutta täällä ollaan taas! Tänään ajattelin latoa faktoja pöytään, sillä rakastan lukea muista blogeista "faktoja minusta" -tyyppisiä postauksia. Joten täältä pesee erinäisiä totuuksia minusta ja elämästäni. 

Kommunikoin...

Share

Kehdonryöstäjä treffeillä

Ladataan...
maryjane sinkkublogi

Terveisiä Tampereelta. Yksi kiitoskahvi johti toiseen ja jostain syystä päädyin perjantaina backstreetboy-vartijan auton etupenkille, kun se käänsi nokan kohti synnyinseutujaan, eli Tamperetta.

Tunnustetaan tähän väliin, että en ole IKINÄ käynyt treffeillä itseäni nuoremman kanssa. Backstreetboy on syntynyt 1992 ja tunsin itseni ihan muumioksi, kun rupesin ajattelemaan meidän ikäeroa. Sitä löytyy kolme vuotta. Vaikka tiedänkin, että se ei ole mitenkään iso...

Share

Aika kypsä myös kolme vuotta sitten

Ladataan...
Katie Aika kypsä äidiksi

Ensin kysyi Laura, sitten Lilyn toimitus.

Kolme vuotta sitten roikuin löysässä hirressä: liki vuoden olin säntillisesti aina kuukautisten alettua käynyt Britannian parhaalla yksityisellä hedelmöityshoitoklinikalla verikokeessa tarkistamassa, josko follikkeleita stimuloivan hormonin taso veressäni olisi...

Share

Muutoksia, osa 3

Ladataan...
mandy Eksyksissä elämässä

Kolmas (ja viimeinen) kokemani valaistuminen koskee miehiä. Yllätys?

Siitä on nyt hieman yli vuosi, kun ensi kertaa eroni jälkeen koin olevani valmis uuteen parisuhteeseen.

Tuli mies, joka sanoi (ystävälleni joka kertoi minulle) ettei halua mitään vakavaa, mutta antoi ymmärtää että halusi kuitenkin, kunnes hyppäsi veneestä silmieni edessä.

Tuli mies, joka halusi että uskoisin olevani hänelle enemmän kuin olin, vaikka tiesi, että tiesin olevani vain yksi muista. Ja silti...

Share

Plus plus

Ladataan...

M lähettää E:lle seuraavanlaisia viestejä: "EEEEEEEEE!", "Jos kaikki menee super hyvin niin me saadaan vauva!!", "En kestä! Romahdus!"

E reagoi rauhallisena: "Täh?", "Onks toi positiivinen?", "Vähän epäselvä kuva"

 

Tässä kohtaa M ottaa positiivisesta raskaustestistä uuden kuvan ja lähettää sen E:lle, josko mänttipää nyt tajuaisi?

E:llä alkaa raksuttamaan pikkuhiljaa: "Kui siistii!!!", "Älä vaan kerro kellekään! Pikku salaisuus"

 

Joo joo, en kerro...

Share

Kymmenen knoppia kirjoittajasta

Ladataan...
Sanna Inkeri Inkerin vikaa

Perustin puolisentoista vuotta sitten Facebook-ryhmän Pyynikin puistoäideille, kun leikkipuiston aitojen sisäpuolelle oli muodostunut mukava porukka ja oletin meidän kykenevän kommunikoimaan myös hiekkalaatikon ulkopuolella. Ryhmän kuvauksessa kirjaan, kuinka voimme käyttää sitä puistotreffien sopimiseen tai kurahousukeskusteluun. Tosiasiassa ryhmän pääfunktiona on ollut koota meidät äidit aina silloin tällöin yhteen, ilta-aikaan, kaljalle, ilman lapsia. Eilen...

Share

Itsekseni vaan en yksin

Ladataan...

Sunnuntai-aamu.

Ulkona on vielä pimeää kun herään ja nousen hiljaa sängystä jonka jaan  vienosti kuorsaavan puolison kanssa. Vedän oven kiinni takanani ja hipsutelen aamutakkia kiinnisolmien olohuoneeseen, moikkaan uteliaana päätään kohottavaa Mortti-liskoa ja tarkistan ohimennen, että sillä on vettä ja puhdas vessanurkkaus.

Keittiössä napsautan valon tiskipöydän päälle ja avaan ikkunan sälekaihtimet, heikko katuvalon kajo valaisee ikkunan edessä olevan pöydän pintaa, enenpää...

Share

Omien parissa.

Ladataan...
IngelS Give my love to London

Niin paljon kuin halusinkaan kuulua Noelin ja Lukasin maailmaan, olen siitä auttamattomasti ulkopuolinen. Noel ja minä olemme ystäviä, niin kai voi sanoa, mutta silti tuntuu, etten statukseltani riitä hänen todellisuuteensa. Enkä ainakaan Lukasin. Tänään olemme baarissa, juttelemme ystävieni kanssa ja Noel on myös siellä. Toivon näkeväni Lukasin, jotta voisin edes katsoa kuinka hän suhtautuu minuun, mutta häntä ei näy. Ulkopuolisuus kaihertaa minua omituisella tavalla, johon en ole tottunut...

Share

Koululainen

Ladataan...
satu.maria chapter two.

Nyt on käyty ensimmäinen viikko koulua, vaikka eihän yliopistoa kouluksi saisi sanoa (näin kerrottiin, kun Suomessa aloitin yliopiston). Kun Suomessa tulee valituksi yliopistoon, saa postissa yleensä paksun kirjekuoren täynnä informaatiota, mutta toisin on ollut Tukholman yliopistossa. Postissa sain ainoastaan kutsun tervetulopäivään, jonne kukaan minun kurssilaisistani ei edes voinut osallistua. Tämän lisäksi sain vain sähköpostin siitä, missä ja milloin pitää olla paikalla, jos...

Share

Pages