Äitienpäivän tunnelmat jäivät kokonaan raportoimatta blogikatkon vuoksi. Tässä niitä nyt olisi - parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Täydellinen päivä alkoi aamiaisella, lahjoilla ja haleilla. Äitienpäivänä söimme ja nukuimme hyvin, kävimme pyörälenkillä ihastelemassa unelmien asuntoaluetta ja onnittelimme omat äitimme.
Naisilla on usemmiten enemmän maallista omaisuutta kuin miehillä. Ainakin tuttavapiirini miehet tuntuvat pärjäävän kovinkin vähällä ja vaikka naiset eivät materialistisimmasta päästä olisikaan, niin heillä puolestaan on selkeästi enemmän tavaraa kotonaan. Kaikilta naisilta löytyy esimerkiksi jokin elämisen kannalta turha koriste-esine. Tai useampi kappale sitä tuotetta, joita suhteen miesosapuoli omistaa vain yhden. Vaikkapa kenkäpareja.
Oon tänään palannu vanhan rakkaan luo.
Ja ei, se ei oo A tai O tai T tai kukaan vastaava.
Vaan ah niin ihana Jukka Poika ja Kylmästä lämpimään -levy!
Kuuntelin tätä viime ja edelliskesänä ihan hirveen paljon ja mietin onko mun ja A:n suhteessa mitään järkeä. Sillonhan siinä vielä selvästi jotain tolkkua oli, koska jatkettiin kriiseistä huolimatta. Mutta nyt..
En kestä -postauksessani toivoin, että Lily toimisi sitten joskus kun tulee kirjoittamisen aihetta.
No se joskus olikin pikemmin kuin osasin kuvitellakaan.
Hiljattain vietettiin äitienpäivää ja se olikin minun ensimmäinen äitienpäivä.
Äitinpäivänä
Sain lötköillä pitkään, mennä valmiiseen aamupalapöytään.
Sain myös ihka ensimmäisen äitienpäivälahjan: herkkuja, lukemista ja muumimurokulho.
Ulkoiltiin ja ihmeteltiin murkkuja puussa.
En ole oikeastaan koskaan tajunnut kuinka tärkeätä luottamus itseasiassa on. Olen tavallaan pitänyt sitä jotenkin itsestään selvyytenä, että voin luottaa tiettyihin ihmisiin ja taas tietyt ihmiset eivät ole luottamuksen arvoisia. Tämä asia on nyt muuttunut kokonaan elämässäni. En oikeastaan tällä hetkellä voi luottaa kenenkään täydellisesti, paitsi itseeni. Olen ehkä ollut liian sinisilmäinen ihmisten suhteen ja nyt olen menettänyt tuon uskoni ihmisiin.
Tasan kaksi vuotta sitten toukokuisena lauantaina juhlittiin meidän häitä. Tänään istuin kaverini kanssa ulkoilmakahvilassa vihkikirkkomme vieressä, ja ilmakin oli yhtä kaunis kun silloin hääpäivänä. Tuli roppakaupalla mukavia muistoja mieleen siinä valkoista kirkkoa tuijotellessa!
"Ooh, kuka on tuo komea miehenalku meidän olohuoneessamme?!"
"Hei beibi, anna mä vähän harjaan tukkaa eka."
