Puolison kynästä: Ei enää vauvoja!

Ladataan...

Kun isäni sai alkoholia vereensä, siitä saattoi tulla joko pahapäinen paskapää, virnuileva veitikka tai tunteikas törppö. Kerran juotuaan se taisi olla jossain kahden viimeksi mainitun välimaastossa kertoessaan noin minulle tippa silmäkulmassa siitä, miten mä olen sen elämän hienoin saavutus. Ihan kivasti sanottu, mutta isäni saavutukset huomioiden se on vähän sama kuin jos olisi tullut ensimmäiseksi jossain ”Kiintein ripuli” -kisassa. Oli miten oli, tuolloin se myös uskoutui minulle siitä,...

Share

...ilta ilman seksiä

Ladataan...
Rakkautta on... Rakkautta on...

Ilta ilman seksiä. Kuulostaa tylsältä. Vai kuulostaako? Veikkaan, että aika moni käpertyisi mieluummin vain kainaloon ja olisi. Olisi tekemättä mitään. Olisi siinä vaan. Hengittäisi. Eläisi. Olisi lähellä. Ei suorituspaineita. Ei mitään paineita. Siinä niin. Lähellä. Yhdessä. 

Share

Naisten kaataja

Ladataan...
riina_maria humputellen

Viimevuonna toin aveciksi eräisiin juhliin suhteellisen randomin miehen, johon olin tutustunut hiljattain. Hänellä oli maailman ystävällisin hymy ja hän oli intohimoinen jalkapallon seuraaja. Jo tässä vaiheessa olisi pitänyt ymmärtää että yhteinen tulevaisuutemme olisi täysin mahdoton. Minä olen jääkiekkomuijia henkeen ja vereen, ja pidän erityisesti kaukalossa tapahtuvista tunteiden kuumentumisista (lue: tappeluista).

Juhlat olivat tavallaan myös yritykseni juhlat, samaan paikkaan...

Share

Miltä se tuntuu?

Ladataan...
Iris Villina Iris Villina

Olen surullinen sinkku

Minulla on usein huono olo sinkkuudestani. Ihan sellainen fyysinen, vellova ja kuvottava sinkkuolo. Sellainen olo, joka syntyy siitä, että on yksin. Kuten olen lukemattomat kerrat aiemminkin täällä pohdiskellut sinkkuutta ja sen syitä, yhdessäoloa ja eroamista, niin vielä en ole pohtinut miltä sinkkuna oleminen oikeasti tuntuu.

Se on minulle epäonnistumista. Se tuntuu siltä, että minä olen viallinen. Minua ei haluta, minä olen parempi...

Share

Helvetin kuuma tapaus

Ladataan...
riina_maria humputellen

Näköalaravintola oli täynnä ihmisiä. Jouduin hivuttautumaan lähemmäksi tanskalaista, jotta kuulisin häntä paremmin. Hänellä oli tummansininen bleiseri, minulla samanvärinen mekko. Tämähän alkaa olla jo vakavaa, hän naurahti ja kosketti olkapäätäni. 

Puhummuimme politiikasta, töistä ja vähän lisää töistä. Muutaman viinilasillisen jälkeen tein sen taas, aloin koskettelemaan hiuksiani ja luomaan yhä vain pidempiä katseita seuralaiseeni.

Kymmeneltä oli ilotulitus, ja...

Share

olla hellä itselleen

Ladataan...

Jäin maanantaina lomalle. Oikeastaan se oli Miehen idea. Kun olin itkenyt itseni uneen ja herännyt aamulla itkuun, hän ehdotti pontevasti, että ehkä NYT olisi aika ottaa yhteyttä työterveyteen.

Olikin. Aika pitkään pinnistelinkin. Tirautin kyyneleitä töissä vessassa ja työmatkoilla kävellessäni. Töissä oli ihan kohtuuhyvä olla. Paitsi nukkarissa. Siellä se suru jotenkin eniten iski. Silloin, kun silitin uneen jonkun toisen ihania, ihania ihmeitä. Kotona itketti. Mutta nieleskelin. Kun...

Share

Ensimmäinen viikko takaisin Vietnamissa.

Ladataan...

Tänään tulee täyteen viikko siitä, kun palasin takaisin Vietnamiin asumaan. Kaikki täällä on niin tuttua, mutta samalla on uudestaan totuttauduttava jatkuvaan meteliin ja hälinään, mitkä alkavat välittömästti omasta huoneesta poistuttaessa. On myös totuttava taas jatkuvaan tuijotukseen, kieleen, jota en vieläkään ymmärrä muutamaa sanaa enempää sekä lattialla syömiseen. On kuitenkin ihanaa olla taas täällä, parasta on tietenkin vain olla Nguyenin ja Xi Ngaun (Nguyenin pojan) kanssa, mutta...

Share

Pages