Olen saattanut mainita miten meidän taloyhtiön hiekkalaatikko on nykyisin kukkapenkkinä, joten hiekkaleikkejä varten on siis siirryttävä pois omalta "kotipihalta". Mummolassa on uusi vaarin tekemä ja eilen testattu hiekkalaatikko joka oli ipanan mielestä tosi kiva paikka! Vaikka tuuli puhalsi suht kylmästi, auringon lämmittämä hiekka piti varpaatkin lämpiminä.
Useamman lämpimän ja aurinkoisen päivän jälkeen Pariisi muuttuu kuuman kosteaksi ja painostavaksi. Pilvet kerääntyvät taivaalle ja ohikulkijoiden otsien rypyt syvenevät samalla kun ajatus kesästä lipuu yhä kauemmaksi. Mutta sää ei ole ainoa, joka osoittaa mieltään.
Neljäs päivä Espanjan auringon (ei kylläkään minkään kuuman sellaisen) alla takana ja rakkaus roihuaa edelleen. Muutamia erikoisia havaintoja oon näiden päiven aikana tehnyt: lapsilla, luulin ensin, että vaan mun perheen mutta bongasin näitä muiltakin, on autossa turvaistuimet. Ja nyt en siis tosiaan puhu mistään istumakorokkeista vaan ihan niistä ns. taaperoiden istuimista. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta kun lapset ovat 7&9 -vuotiaat.
Useimmat varmaan meistä ovat kokeneet sen, kun hyvä kaveri löytää oman hanipöön, ja ennen niin läheinen ystäväsi a) katoaa mystisesti elämästäsi b) muuttaa käytöstään & mielipiteitään radikaalisti c) molempia.
Kerron nyt muutaman tapauksen omasta elämästäni.
Alkuviiko on ollut ja on vieläkin melkoista paikasta toiseen säntäilyä ja kavereiden tapaamista. Samaa tosin oli jo viime viikon lopulla, vaikka olinkin kipeänä pari päivää. Espanjalainen kaverini tuli Suomeen kavereidensa kanssa viikonlopuksi Baltian kiertelyreissun päätteeksi ja saatiin aikataulut tämän kaverini kanssa matchaamaan niin, että pystyttiin muutama tunti hengailemaan. Viimeksi ollaan nähty kolme vuotta sitten Disneyllä töissä ollessa, joten oli tosi mukava nähdä!
Apua. Huomenaamuna on labrat ja huomenna tulee tulokset hcg-arvosta.
En ole ostanut ainuttakaan raskaustestiä mistään, en ole uskaltanut.
En ymmärrä, miten minä huomenna sieltä labrasta selviän töihin, päivystämään ja hoitamaan kotikäyntejä.
Jos hoitaja soittaa kesken kotikäynnin ja sanookin, että "ei tästä vauvaa tulekaan".
Tai jos hoitaja soittaa kesken työpaikkakokouksen ja sanoo, että "onneksi olkoon!"
Tässä juttusarjassa kirjoitan muistiin oman raskausaikani kolmanneksiin jaettuna. Yritän kirjoittaa mahdollisimman tarkkaan ja totuudenmukaisesti, mutta tiivistettynä, laittaa muistiin isoimpia hetkiä sekä tunteitani ja ajatuksiani. Tämä on siis ennen kaikkea itseäni varten, muistoksi tulevaa vauva-ajan dementiaa silmällä pitäen. Jo nyt tuntui vaikealta miettiä vain parin kuukauden takaisia asioita - aika selvästi kultaa muistot.
