Kirjoitan Lilyssä nimimerkillä Kakkosluokankansalainen. Nimimerkkini tarkoituksena ei missään tapauksessa ole loukata tai provosoida ja toivon että se ei aiheuta kenellekään mielipahaa. Päätin käyttää Kakkosluokankansalaista, jotta muistaisin, millaisiin naurettavuuksiin pahimmillani ajatuksineni ajaudun. Ja miten voimakkaasti ympäröivä yhteisö meitä määrittää ja muokkaa todellisuudentajuamme.
Olen siis hakenut useaan kertaan lääkikseen ja tänä vuonna hammaspuolelle. Ensinnäkin suomen lääkikseenhakusysteemissä on se vika, ettei saa hakea kuin yhteen paikkaan (yleislääkis, hammas, eläin) ja yhteen paikkakuntaan (Helsinki, Tampere, Oulu, Kuopio, Turku). Sen kyllä ymmärrän, että hakukohde (esim. hammas) tulee valita, mutta miksei saisi hakea useampaan paikkakuntaan?
Kävin juuri katsomassa koulusähköpostini ja viimein opettaja oli lähettänyt palautteen tämän kevään viimeisestä koulutehtävästä. Yhtenä päivänä juuri aprikoin, olinko tehnyt tehtävän niin kuin piti, mutta epäilykseni osoittautuivat turhiksi, koska tehtävän ja kurssin arvosanaksi pärähti paras mahdollinen! Iso ilo pienestä asiasta, mutta minusta on aina mukava saada hyvä arvosana varsinkin tehtävästä, johon on todella panostanut. :)
Tämän viikon maanantaimottona on ajatus myönteisten näkökohtien maailmasta. Kannan aina mukanani pientä mustaa kirjaa, johon kirjaan päivittäin myönteisiä asioita ja kiitollisuuden aiheita. Erityisesti juuri silloin, kun tuntuu, että maailmassa ei ole mitään kiitettävää. Pieni ajatusleikki osoittaa kuitenkin aina toisin. Kokeilkaa vaikka?
Mä odottelen edelleen yhtä maagista päivämäärää heinäkuussa, jolloin saan tietää, pääsenkö opiskelemaan Turkuun. Toivon niin kovasti, että pääsen, vaikkei pääsykokeet nyt mitenkään kympin arvoisesti menneetkään.
Klonks.
Postia!
Tampereen yliopistosta.
Näin toissayönä unta, että minut oli valittu aineenopettajan pedagogisiin opintoihin. Eihän se voinut olla enneuni? Siis että kun syksylläkin olisi yksi kiva kurssi, jolle voisin osallistua, kun ei sitä olisi kuin kerran viikossa, ja siellä olisi kaikkia kavereitakin...
"Mikä se on?"
"Tampereen yliopistosta."
"Sut on valittu!"
"No eikä oo."
Kirjeveitsellä kriiiips.
"Ei oo totta."
Heipä hei,
terveisiä kesäisestä Tukholmasta! :) Laittaisin kuvia, mutta puhelin on korjattavana... Älkää kysykö miksi, en kehtaa edes kertoa, kuinka sain alle kaksi kuukautta vanhan (=nuoren) puhelimeni rikki :( No, laittelen kesäkuvia Tukholmasta sitten juhannuksen jälkeen!
Valmistuin tänään ensimmäisten joukossa uudesta Taideyliopistosta, taidehallinnon koulutusohjelmasta, Sibelius-Akatemiasta, pääaineenani taideorganisaation johtaminen. Tutkinto on kansainväliseltä linjalta, ja minulle järjestyksessä toinen.
Ensimmäinen harjoitteluviikko Helsingissä takana, ja tunnelmat ovat positiiviset. En ole edes sählännyt sillä lailla "juntti-tyyliin" kovin paljoa. Ensimmäisenä päivänä tosin unohdin leimata lähiskän lippuni, ja totta kai kaikkien liput tarkastettiin. Koiranpentuilmeellä ja hyvällä käytöksellä pärjää yllättävän hyvin (ja edullisesti, en siis menettänyt mitään muuta kuin kunniani.) Ihmisetkin ovat olleet pääosin puheliaita ja ystävällisiä.
