Helou. Edellisestä onkin taas aikaa, mutta niin se aika rientää kun on kivaa. Pari viikkoo ollu Harjavallassa duunissa ja ens viikoks kohteena on Äänekosken Botnia, johon lähtö on tänään illemmalla tai tositositosi aikaseen aamulla. Toisaalta tekis mieli lähtee vasta aamulla kun sitten sais olla S:n kanssa muutaman tunnin pidempään, mutta sitten taas on aivan kuolleena koko lopun huomisen..
Erinyit, raivottaret, kostonjumalatteret olivat tämän kuvauspäivän teema. Saatiin tyttöjen kanssa oikein kunnon action shooting aikaan, kerrankin sai luvan kanssa olla todellinen drama-queen! Oli ihan mielettömän hauskat kuvaukset, ideoita vaan pulppusi "Evita can I fly on you? -Whaat?" ja sekä valokuvaaja Mark Fernyhough että me (tanssija)mallit olimme tyytyväisiä odotettavissa olevaan tulokseen jo heti kuvausten jälkeen...
Se on kuulkaa mahtavaa, ettei elämässä voi nähdä eteenpäin. Muuten ois tullut pupu jos toinenkin pöksyyn tätä uutta työpaikkaa miettiessäni.
Tällä hetkellä minulla on meneillään elämäni tilaisuus. Nimittäin olen touukouun loppuun saakka töissä ehdottomasti unelmien työpaikassani, joka edustaa omaa alaani. Työ on hyvällä tavalla haastavaa, monipuolista eikä missään tapauksessa yksitoikkoista mikä on itselleni äärettömän hyvä asia. En vielä ko työstä sen kummemmin kommentoi, mihin alani osa-alueeseen se liittyy, mutta ensi perjantaina miulla on haastattelu ko työn vakipaikasta, jota olen hakenut.
Toivottavasti kaikilla äideillä siellä oli oikein rakastettava ja herkullinen äitienpäivä! Vieläkin voidaan vähän fiilistellä juhlapäivää, tällaista kirjoitti Aada 3vee siskoni äitienpäiväkorttiin: "Äidillä on vihreä tukka ja hän näyttää hyvältä. Parasta äidissäni on iskä. Äiti on hyvempi."
Olisi kyllä siistiä, JOS Mallalla olisi vihreä tukka.
Mikä on kahtena aamuna jättänyt lapsen nukkumaan ja kaasuttanut pois pihasta klo 7.30?
Mikä on kahtena aamuna pukenut päälleen monta puklutonta, kuolatonta, ruoatonta ja imetyskelvotonta vaatetta?
Mikä on kahtena päivänä saapunut kotiin klo 16.30?
Mikä on kahtena päivänä tehnyt ekaa kertaa kymmeneen ja puoleen kuukauteen jotain muutakin kuin jotain, mikä liittyi lapseen?
Ollaan tultu taas siihen aikaan.
Eilen päätettiin kajauttaa Seminaarinmäellä nostalgiaraketti ilmoille. Suvivirsi. Ohi kulkeneet, viimesiään vetelevät opiskelijat varmaan luuli, että se oli flashmobia. Ei ollut. Ei tosin kukaan liittyny kuoroon; ihan iteksemme saatiin ilmeillä, että mikä säkeistö tulikaan seuraavaksi. Kyllä miulla ainaki meni kylmät väreet. Suvi suloinen.
Sairastuin siis viime sunnuntaina. Juuri ennen kun Lily aloitti mittavan muutosprojektinsa, josta tänään pääsimme nauttimaan. Mitä tehdä, kun ei voi mennä töihin? Mitä tehdä, kun on yksin kotona miehen ollessa työreissussa? Ennen kaikkea, mitä tehdä, kun ei pääse bloggaamaan?
