Kyllä vatsa kiittää! Eilen järkkäsimme mun espanjankielen ryhmän kanssa kansainvälisen ruokaillan. Opiskelen siis täällä Valenciassa myös espanjan kieltä, jota on kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Kurssi on yliopistoni kielikeskuksen ja maksoi 60 euroa/ 60 tuntia. Ryhmä on pieni, meitä on suurinpiirtein noin 10 opiskelijaa.
Haluaisin palata vielä tähän töiden hakemiseen nykypäivänä. Minä kun luulin lähettäväni vaan maililla jokaiseen keskustan vaateliikkeeseen ihan vapaamuotoisen työhakemuksen. Ei niitä maili osoitteita löydykkään niin helposti! Yhteen vaateliikkeeseen hain jo, sillä he oikeasti hakevat uutta työntekijää. Kävin jopa paikanpäällä esittelemässä itseni myymäläpäällikölle, uskovat ainakin sitten että olen oikeasti kiinnostunut! :D Ens viikolla kuulemma alkavat soittelemaan työhaastatteluihin.
En sitä ensimmäisessä tekstissä vielä ääneen sanonut, mutta kyseinen kaupunki on tietenkin Tampere, tuo Suomen Manchester, joka tuttavallisemmin tunnetaan Mansena. Popedan, Eppu Normaalin, Juice Leskisen ja muiden manse- eli junttirokin jättiläisten sekä mustanmakkaran kotikaupunki. Muita kuuluisuuksia mulle ei juuri nyt tulekaan mieleen.
On kulunut vuosi siitä kun osallistuin lastentarhanopettajan pääsykokeisiin ja jännitin sisäänpääsyä. Nyt kesällä en opiskele päätoimisesti, mutta onhan minulla omastaa takaa tämä käytännön "oppimisjakso" omien pienokaisten kanssa. Teen kuitenkin joitakin valmistelevia tehtäviä kiireistä syksyä silmälläpitäen - ainakin litteroin kandimateriaalia ja luen johtajuuteen liittyvää kirjallisuutta.
Ja niin vaan alko meikäläisenkin ihan oikea kotiäitiys. Mies lähti maanantaina koulunpenkille ja täällä me ollaan nyt porskutettu ihan kahestaan.
Vaikka kotiäitiyden mestari en vielä olekaan, oon laittanu parit asiat merkille;
Viime tiistaina otin askeleen eteenpäin mallin urallani.
Lähdin ensimmäiselle toimistojentapaamisiin Pariisiin! Geneven agenttini lupasi minulle edellisenä päivänä kolme tapaamista. Illalla vahvistuksia tehdessä määrä nousikin kuuteen toimistoon -tulisi kuulemma kiire päivä! Ei haittaa, pakataan Fjällraveniin Conversen pääkallotennarit mukaan, jotka voi sitten toimistojen nurkan takana vaihtaa johonkin epämukavampaan ja peppua nostattavaan.
Miksi mä en halua sanoa olevani feministi?
Tästä on tullut nyt jokin 2000-luvun trendi. Joo, Beyonce laulattaa kuinka tytöt johtaa maailmaa mutta itse Beyonce ei siltikään kutsu itseään feministiksi.
