Emmanuelle-kirja vanhempien kirjahyllyssä veti Mariaa puoleensa kuin magneetti. Kun hän luki sen eroottisia kohtauksia, vartalossa tuntui outoa kihelmöintiä. Jotakin ihan uutta rintakehässä ja alavatsassa. Se tuntui kiehtovalta mutta samalla hermostuttavalta. Piti painaa kirjan kansi kiinni, ja kuitenkin teki saman tien mieli lukea uudelleen.
Tunne oli vähän sama kuin Madonnan musiikkivideota katsoessa. Tai silloin, kun ratsasti kaverin kanssa leikeissä traktorin renkaalla. Tai kun saksalaisessa poliisisarjassa tuli rakastelukohtaus. Viimeiseen ei kyllä voinut keskittyä, sillä vanhemmat istuivat vieressä ja lämmin voileipä meinasi luiskahtaa kädestä syliin silkasta häpeästä.
Mutta ennen kuin tälle selittämättömälle, kutkuttavalle tunteelle löytyi sanoja, Marian piti ymmärtää jotain tärkeää. Imatralaisessa urheiluhallissa, metrilakuhyllyjen välissä syntyi ensimmäinen niistä oivalluksista, jotka opettivat Maria Veitolalle, mitä seksuaalisuus ja nautinto tarkoittavat. Tämä on kertomus niistä oivalluksista.
Oivallus: peittäminen on seksikästä
Pari metriä kirkuvan oranssia trikootuubia, kiitos. 12-vuotias Maria ja hänen vuotta vanhempi paras ystävänsä Titta olivat tohkeissaan kangaskaupassa. He aikoivat ommella itselleen kaupungin tyrmäävimmät asut urheilutalon messuja varten.
Hullu idea toteutettiin: pian kaksikko lampsi hälisevässä hallissa samanlaisissa minihameissa ja napapaidoissa. Maatalouskoneiden esittelijät ja karjalanpiirakkakauppiaat eivät kuitenkaan vilkaisseetkaan Mariaan päin. He vislasivat ja vilkuilivat Titan perään.
”Muistan vieläkin, miltä se tuntui. Titta oli upea ja minä ihan tomppeli. En ollut kateellinen tai pitänyt itseäni hänen rinnallaan rumana, mutta asuni tuntui ihan väärältä. En ollut itsevarma vaan pelle. En yhtään oma itseni”, Maria muistelee kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Trikookokeilu oli tärkeän prosessin alku: ensimmäinen opetus siitä, että tunteakseen olonsa ihanaksi ja seksikkääksi on olennaista olla sinut itsensä kanssa.
”Tuon päivän jälkeen tajusin vähitellen, että saan pyöriä veljeni vanhoissa, pehmeissä lökövaatteissa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että suositut pojat pörräävät vain Titan ympärillä”, Veitola summaa.
”Aloin pikkuhiljaa ymmärtää, että oma itsevarmuuteni ja seksikkyyteni syntyvät ihon peittämisestä eikä paljastamisesta. Minulle oli tosi tärkeää hahmottaa, että kelpaan kyllä sellaisenakin – vaikka sitten niille koulun oudoille pojille, joiden kanssa pystyi kehittämään valokuvia pimiössä ja kirjoittamaan outoja runoja liskoista.”
Havainto valoi uskoa siihen, että vielä joskus Mariakin rakastuisi. Ja sitten tapahtuisi jotain sellaista kuin Emmanuelle-kirjoissa.
Oivallus: Seksi saa odottaa
Vaivaantunut yskäisy: ”Olisit sie miun kaa sillai?”
Maria oli suunnilleen viidentoista, kun kuuli kysymyksen ensimmäistä kertaa. Se tuli kyllä ihan oikeasta suusta: ensimmäisen poikaystävän. Tämä oli suloinen tyyppi, joka kulki tyttöystävänsä edellä pyörätiellä ja pelasti perhosentoukat, jottei kaksikko olisi ajanut niiden päälle. Poikaystävän kanssa oli pussailtu, paijailtu ja hiplailtu jo pari kuukautta, ja Maria oli kypsytellyt ajatusta seksistä. Mutta olohuoneen sohvalla esitetyt sanat ja poikaystävän pälyilevä katse aiheuttivat nyt vain ärtymystä. Viime hetkellä päätös alkoi tuntua väärältä. Ei tämän ihmisen kanssa, ei juuri nyt.
”Se tökerö kysymys tappoi tunnelman täysin. Tuli olo, etten halua kokea ensimmäistä kertaani sellaisen ihmisen kanssa, joka ei uskalla olla avoin ja luonteva seksin suhteen. Vaikka olin itsekin epävarma, osasin sentään puhua asiasta sen oikealla nimellä. Vähintään samaa olisin odottanut toiselta.” Suhde ei kestänyt enää montaa viikkoa. Päätös erosta oli Marian.
Onneksi kaveripiirissä edettiin samaa tahtia. Kotibileissä keskityttiin kuuntelemaan musiikkia – ei sulkeuduttu vanhempien makkariin muhinoimaan. Kukaan ei lietsonut ajatusta, että neitsyys on painolasti, josta pitää pyrkiä eroon mahdollisimman nopeasti. ”Olen niin onnellinen, että sain kasvaa sellaisten ystävien keskellä. Olisi ollut hirveää, jos seksielämä olisi pitänyt aloittaa kiireellä ulkopuolisten paineiden takia.”
Maria ei ollut valmis vielä seuraavina vuosinakaan, sillä mielen täytti pian ihan muu: hän sairastui lukion alkupuolella masennukseen ja anoreksiaan ja painoi pahimmillaan vain 40 kiloa. Samalla poikaystävät katosivat kuvioista kokonaan.
”Sairastunut käpertyy sisäänpäin”, Maria summaa. ”Yhtälössä ei ole sentinkään sijaa rakkaudelle, läheisyydelle tai seksille. Koko aihe ei käynyt mielessäkään pariin vuoteen.”
Kun Maria alkoi parantua, hän tajusi viimein itse, miten riutunut ja hukassa oli. Ajatus parisuhteesta tai seksistä tuntui vielä pitkään kaukaiselta. Ja vaikka mieli vähitellen alkoi valaistua, ei kai kukaan luurangon kanssa haluaisi sänkyyn?
Toipuessa kului koko abivuosi. Maria ei ollut kenenkään kanssa sillai.
Oivallus: Se onkin hauskaa
”Pääsispä jo nussiin!”
Porilaisen rokkimimmin sanat saivat Marian tolaltaan. Hän tuijotti opiskelukaveriaan yhtä aikaa häkeltyneenä ja lumoutuneena.
Kun täysi-ikäinen Maria muutti lukion jälkeen Lahteen opiskelemaan, hän oli vapaudesta humaltunut: tunkkainen Imatra oli hyvästelty, syömishäiriö takanapäin. Tämä oli uusi alku.
Hurmosta ruokki kansanopiston kämppikseksi sattunut uusi tuttavuus. Miia oli rempseä ja vapautunut. Lisäksi hänellä oli viikonloppuisin aina kiire kotikaupunkiinsa: siellä odottivat poikaystävä – ja tuntikausien mittaiset, villit seksisessiot. Kun Miia palasi sunnuntai-iltana opistolle, hän oli hervottoman hyväntuulinen ja pulppusi energiaa.
”Me pantiin koko viikonloppu! Ihan mahtavaa!” Kämppiksen sanat ja säteilevä olemus saivat Marian valpastumaan. Käsitys seksistä meni uusiksi.
”Siihen saakka en ollut tajunnut, miksi sitä seksiä pitäisi haluta. Meillä ei kotona puhuttu seksistä sanallakaan, ja koulussa sitä käsiteltiin ainoastaan ehkäisyn kannalta. Siitä, että seksi olisi kivaa ja tuntuisi hyvältä, ei puhunut kukaan.”
Miia puhui. Hän kertoi, että seksi oli kepeää, iloista ja voimauttavaa.
”Johan alkoi kiinnostaa”, Maria nauraa. Jotain loksahti mielessä auki. Maria alkoi katsella ympärilleen uudella, uteliaalla tavalla. Ei kulunut kauaa, kun hän kohtasi helsinkiläisessä ravintolassa itsevarman, boheemin, yli kymmenen vuotta itseään vanhemman miehen. Tämä esittäytyi ja sanoi muitta mutkitta, että Maria oli ihana. Maria oli määrätietoisuudesta myyty, ja pari alkoi deittailla. Eka kerta oli kaikkea muuta kuin terveystiedon valistus antoi ymmärtää: ei dramaattinen, ei kivulias, eikä varsinkaan traumaattinen.
”Siitä hetkestä kun kaaduimme patjalle hänen suitsukkeilta tuoksuvassa asunnossaan, kaikki olikin luontevaa, helppoa ja kivaa.”
Oivallus: Huonokin seksi on hyvää
Itsevarmaa, vanhempaa taiteilijamiestä seurasi toinen samanlainen romanssi – ja kolmas. Suhteiden välissä Maria selvitti, mitä seksielämältään tahtoi. Ensin hän julisti olevansa se hienostunut tyyppi, joka ei todellakaan lähtenyt baarista ventovieraan matkaan. Sitten hän alkoi haaveilla kesästä, jolloin muhinoisi viehättävän vastaantulijan kanssa aina, kun siltä tuntuu.
”Se tuntui aluksi rohkealta idealta, ja jotkut kaverini moralisoivat sitä. Mutta minulle vaihtuvat kumppanit olivat kepeä ja kiva juttu.”
”Oli hyvä fiilistellä, mitä kaikkea seksi voi olla ilman, että siihen liittyy rakkautta. Se oli viihtymistä, hauskanpitoa, tarpeiden tyydyttämistä. Oli ihanan selkeää, kun mukana ei ollut ihmissuhdepeliä. Joskus tosin jouduin hätistelemään tiehensä niitä, jotka raahasivat saman tien putkikassinsa nurkkiini. Mehän olimme vain harrastaneet seksiä!”
Villien kesien vastapainoksi saattoi kulua vuosi ilman yhtäkään seksikumppania, joskus pitempäänkin. Marian mukaan se ei tuntunut kummoiselta. ”Ihmismieli on sellainen, että se unohtaa seksin, kun sitä ei harrasta. Ensin halun vielä tunnistaa ja kaipaa kosketusta, mutta vähitellen halut hiipuvat. Niin minullekin kävi kolmenkympin tienoilla silloin, kun en ollut suhteessa.”
"Minulla on ollut kumppaneita, jotka ovat tyrkyttäneet minulle sheivausideoita ja tietynlaisia rintsikoita. Se ei todellakaan tunnu kivalta, ja olen sanonut tiukasti ei! Ainoastaan minä määritän, miten tahdon olla seksikäs."
Parisuhteissa hän kohtasi seksiprofiilien arkkityypit: epävarman, epävakaan ja henkisesti väkivaltaisen miehen, joka kieltäytyi seksistä kontrolloidakseen tyttöystäväänsä. Draamakuninkaan, joka janosi riitaa, jotta saisi kokea sovintoseksin. Päällisin puolin täydellisen tapauksen, joka jyysti sängyssä niin, että Marian oli ideoitava tapoja paeta paikalta. Tuli sekin suhde, jossa Maria huomasi olevansa itse se kurja osapuoli, joka käytti seksiä vallan välineenä ja säännösteli sitä, kun kunnioitus kumppania vastaan oli luhistumassa.
Kokemuksia yhdistää vain yksi asia: ”En kadu yhtäkään kumppaniani. Minusta on ollut kiinnostavaa päästä näkemään, miten erilaista seksi on erilaisten ihmisten kanssa ja miten paljon keskinäiset kemiat vaikuttavat. Vaikka jossain suhteessa olisi kyse pelkästä seksistä, sekin on aina ihmissuhteiden harjoittelua.”
Seksi on auttanut Mariaa hahmottamaan, mitä hän kaipaa paitsi sängyssä myös suhteessa toiseen ihmiseen: tasavertaisuutta, intohimoa ja itsenäisyyttä. Myös minäkuva on kirkastunut seksin kautta.
Vihjailu siitä, että toinen olisi seksikkäämpi, jos pukeutuisi tai laittautuisi eri tavalla, on Marialle merkki siitä, että kumppani ei kunnioita häntä. Siksi se raivostuttaa ja loukkaa.
Oivallus: Kadonnut halu palaa
Hikinen, virttynyt muumi.
Raskausaikana Marian olo oli kaikkea paisti seksikäs. Kömpelö seksi oli pakkopullaa.
Sinänsä asetelma oli nurinkurinen: hän oli tavannut ihanan miehen vain vähän aiemmin, ja pari oli juuri siinä suhteen vaiheessa, jossa he olisivat halunneet poistua sängystä vain lähikauppaan hakemaan vissyä ja pakastepitsaa – jotta jaksaisivat harrastaa taas seksiä. Maria ja hänen puolisonsa eivät ehtineet viettää montakaan kuherruskuukautta, kun raskaustestissä kirkui kaksi viivaa. Vauva oli saanutkin tulla – mutta että näin nopeasti! Alkuhuuma sai saman tien uuden käänteen.
”Vaikka olin raskaaksi tullessani hullun rakastunut mieheeni, hormonit saivat minut pian ällöämään häntä. Raskausaikana en muista nauttineeni seksistä kertaakaan.”
Jos Maria ei tuntenut raskausaikana itseään jumalattareksi, Taisto-pojan syntymän jälkeiset kuukaudet olivat vielä roimasti rankempia. Vauva söi tunteja putkeen ja oli tyytyväinen vain äidin iholla. Jos hänet sai laskettua sänkyyn torkkumaan edes hetkeksi, Marian ainoa toive oli hengähtää yksin.
”Jos mieheni yritti lähestyäkään, olin, että ’kukaan ei koske muhun!’” Maria muistelee nyt jo nauraen. ”Niinä pieninä hetkinä ihoni kuului vain minulle. Olin ihan epätoivoinen, että miten siitä vaiheesta voi selvitä hengissä.”
Synnytys muuttaa kehoa, ja seksi sen jälkeen on monelle iso asia. Ensimmäinen kerta synnytyksen jälkeen jännitti Mariaakin.
”Totta kai! Mietitytti, miltä kaikki tuntuu, kun koko toosa on kertaalleen räjähtänyt. Ei se onneksi ollut hirveää tai kivuliasta, mutta tavallaan se oli toinen eka kerta, ihan kuin en olisi koskaan aiemmin harrastanut seksiä.”
Kuiva kausi kesti vuoden verran, mutta sitten vauvavuositunnelin suussa alkoi pilkottaa valon tapaista. Nyt Taisto on vanhempi, ja vanhemmilla on mahdollisuuksia jo muuhunkin kuin lapsen tarpeiden tyydyttämiseen.
Lapsiperheen arki ei silti ole varsinainen seksin ihmemaa: siinä missä seksin harrastaminen oli ennen puolihuolimaton, spontaani päätös, aktin aikatauluttaminen vaatii nykyään suunnittelua ja taktikointia: on odotettava, että lapsi nukahtaa tai järjestettävä hänelle hoitaja.
”Se on suoraan sanoen ihan hirveää ja tosi haastavaa”, Maria myöntää. ”En osannut varautua siihen ollenkaan.”
Armollista kyllä, kaikkeen tottuu. Nykyään laatu korvaa määrän.
Oivallus: Se muuttuu vain paremmaksi
Seksiin liittyvät oivallukset kuulostavat listattuina helposti kliseiltä: Masturboi, niin tiedät, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Kerro ja näytä toiselle, mistä nautit, sillä kumppani ei ole ajatustenlukija.
Mutta ne ovat totta.
Maria lisää listaan vielä yhden asian: Seksielämä paranee, kun tutustuu itseensä ja kehittää sitä kautta itseluottamustaan.
”On oikeasti aivan sama, kuinka monen kanssa ja miten usein harrastaa seksiä, kunhan on itse lukuun tyytyväinen. Oman seksielämän vertailu muihin on turhaa, varsinkin kun vertailu perustuu usein olettamuksiin eikä tietoon”, hän sanoo.
Useimmilla epävarmuuksilla on tapana helpottaa iän myötä. Nelikymppinen Maria on huomannut, että tämä pätee myös seksiin.
”En esimerkiksi ole koskaan varsinaisesti laskeskellut, missä asennossa vatsamakkarani tai selluliittini ovat parhaiten piilossa, mutta nykyään sellaisilla asioilla on minulle entistä vähemmän väliä. Ei tule edes mieleen, että perkele, olenko sheivannut. Ei kiinnosta enää yhtään.”
”Varmuus säteilee seksiin myös sillä tavalla, etten enää mieti niin paljon, että osaankohan minä ottaa suihin oikein ja tykkääköhän tuo toinen nyt tästä. Kun osaa ja uskaltaa itse ilmaista, mistä tykkää, niin yleensä toinenkin uskaltaa. Silloin seksistä tulee mutkattomampaa.”
Laatua lisää myös luottamus seksikumppaniin. Maria ei enää mieti, olisiko jossain olemassa kutkuttavampaa petiseuraa.
”Olen ollut pitkissä suhteissa, joissa olen miettinyt välillä kauhuissani, että tämän yhden ihmisen kanssako pitäisi harrastaa seksiä koko loppuelämä. Enää sekään kysymys ei pyöri mielessä.”
Siksi Maria kestää senkin, että hullaannuttava spontaanius on tässä elämänvaiheessa historiaa. Tilalla on jotain parempaa: hän harrastaa elämänsä parasta seksiä.
”Moni tajuaa neljänkympin kieppeillä, että elämä on puolivälissä, jos nyt ylipäänsä saa elää vanhaksi. Niin kävi minullekin. Oivalluksessa on se hieno puoli, että lakkaa miettimästä, mitä muut minusta ajattelevat tai miten missäkin tilanteessa pitäisi olla.”
Silloin voi keskittyä nauttimiseen.
Juttu on julkaistu aiemmin Trendissä.
Meikki ja hiukset Miika Kemppainen
Meikkaajan assistentti Fatma Bendris
Tyyli Salli Raeste
