Trendi

Harmonisen kaunis Instagram-tili ja täydelliset yöunet – listasimme nykyelämän piinaavat paineet ja neuvot, miten niistä selviää


Onko henkilöbrändisi suttuinen? Entä bosslady-asenteesi? Mitä tylsää panit viimeksi someen?
Kuvat Pauliina Holma

Kun luet tämän jutun, elämästäsi tulee upeaa! No ei tule. Tämä on vain yksi epätäydellinen juttu kaikkien muiden epätäydellisten juttujen joukossa. Eikä se haittaa mitään, sillä kenenkään tulevaisuus, elämä tai ura ei ole pilalla.

Olisiko tässä myös asennetta, jota tarvitsisit elämääsi enemmän?

1. Onko pakko rakentaa henkilö­brändiä?

Henkilöbrändi – sana, josta pitäisi useimmille tulla allergista kutinaa – on nykyään täysin vakavasti otettava termi, jota kaikenkarvaiset elämäntapaneuvojat viljelevät pitkin internetiä. Et kai kuvitellut, että voisit oleskella somessa työnhakijana omana, löysänä itsenäsi, ehei. Luulitko, että osaaminen, kiinnostus ja ammattitaito olisivat työelämän kannalta ne tärkeimmät, ehei.

Sinulla pitää olla henkilöbrändi! Sinun pitää pystyä tiiviissä kolmen sanan sloganissa kertomaan, millainen ihminen olet ja mitkä ovat vahvuutesi. ”Henkilöbrändi on ammatillinen henkivakuutuksesi”, pelottelevat Henkilö­brändi-kirjan kirjoittaneet Ville Tolvanen, Jarkko Kurvinen ja Tom Laine. Et kai kehtaa myöntää, ettet tiedä, keitä he ovat.

Henkilöbrändiä rakennetaan jotenkin näin: otetaan niin paljon osaa LinkedIn-keskusteluihin, että oma nimi ja naama näkyvät kaikkialla kaiken aikaa. Silloin olet aktiivinen ja olemassa. Kunhan et sano mitään ärsyttävää tai kielteistä, ethän nimittäin halua mitään hapannaamabrändiä. Ja muista, että yksi väärä kommentti voi tuhota urasi, vaikkei sellaista vielä edes olisi. Jes.

Joskus muinoin itsensä tuppaamista esille pidettiin ammattiin kuuluvana varjopuolena, jota joutuivat harjoittamaan lähinnä poliitikot. Nykyään jokaisen pitäisi olla oman elämänsä poliitikko, joka hoitaa verkostojaan ja tägää itseään uusien, hyödyllisten ihmisten seuraan sen sijaan, että lojuisi sohvalla katsomassa Netflixiä samojen vanhojen naamojen kanssa, joilta ei edes opi mitään uutta.

Onko pakko rakentaa itselleen brändi?

HENNA VIRKKUNEN, poliitikko, europarlamentaarikko: ”En usko rakennettuihin henkilöbrändeihin. Ainakaan siihen, että jokin päälle liimattu imago voisi kantaa kovin pitkälle tai toisi onnellisen elämän ja menestystä työuralle.

Tärkeintä on olla aito, oma itsensä ja pyrkiä tekemään niitä asioita, joista tykkää aidosti. Ei kannata välittää kovin paljon siitä, mitä muut ajattelevat. Työelämässä menestyy ja pääsee eteenpäin edelleenkin sillä, että tekee työnsä hyvin, on reilu ja hyvä työkaveri muille ja on valmis tarttumaan uuteen ja kehittämään itseään.

Haluaisin kuitenkin rohkaista, että nuoret naiset toisivat osaamistaan ja vahvuuksiaan työelämässä enemmän esiin. Naiset ovat tässä usein ihan liian vaatimattomia.”

2. Onko pakko osata nukkua ­täydellisesti?

Pari vuotta sitten ei puhuttukaan muusta kuin siitä, että istuminen tappaa. (Eikö ollutkin mukava muistutus aiheesta!) Viime aikoina uutuutena ihmisten perustoiminnoista stressaamiseen on tarjoiltu uni.

Unettomuudesta kärsivät ovat asia erikseen, mutta enää ei riitä se, että luulet nukkuvasi hyvin. Sinun on nukuttava optimaalinen määrä optimaalista unta! Muista myös, ettei univelkaa korjaa kuin kuolo, ja huono uni on yhteydessä IHAN kaikkeen, luultavasti jopa sekavan näköiseen Instagram-feediisi!

Huono unenlaatu taas johtuu siitä, että stressaat (älä stressaa!) tai siitä, että syöt huonosti (muista, että huono uni lihottaa!) tai siitä, että tuijotat jotakin hohtavaa näyttöä ennen nukkumaanmenoa (se Instagram-stressi!).

Nuku siis rennosti mutta täydellisesti! Onneksi tätä varten on tarjolla lukemattomia laitteita ja sovelluksia, jotka kertovat unesi laadun – kuten suomalainen älysormus, jota käyttää (täydellisen!) Meghan Marklen aviopuoliso Harry.

Myös Gwyneth Paltrow, täydellisen elämän täydellinen sanansaattaja on kertonut nukkuvansa ”puhdasta unta”.

Onko meidän pakko kiinnittää nukkumiseen näin paljon huomiota? Eikö voisi vain nukkua niillä omilla nukkumistaidoillaan?

TAINA LAANE, Unen lahjoja -kirjan kirjoittaja, kouluttaja: ”Nukkumisestaan stressaavat yleensä muutenkin tunnolliset ihmiset, ja mitä enemmän yrittää nukkua hyvin, sitä vaikeampaa siitä helposti tulee.

Jos unta alkaa puskea ja välineistää, se voi huonontaa unta entisestään. Pitäisi jättää enemmän tilaa ajatukselle, että uni on mysteeri, jota ei voi hallita suorittamalla.

Jos huomaa jatkuvasti ajattelevansa, mitä pitäisi tehdä ja miten pitäisi syödä, että nukkuisi hyvin, silloin kannattaa pysähtyä. Tee ennemmin jotain, mikä on kivaa ja ihanaa, äläkä ajattele nukkumista ollenkaan.

Jotkut brassailevat sillä, että nukkuvat aina hyvin, mutta kelle tahansa voi tulla elämäntilanne, jossa uni kärsii.

Huonot yöt ja väsymys ovat myös hyvin inhimillisiä juttuja. Ei kenelläkään ole koko ajan täydellinen vireystila.”

3. Onko pakko löytää itselleen oma juttu?

Vaikea keksiä, mikä olisi epämuodikkaampaa kuin tehdä jotain, mikä ei tunnu intohimoisesti omalta jutulta. Kaikki muut ovat tietenkin lähes syntymästään asti tienneet, mikä heidän juttunsa on, ilman epäilyksiä. Siksi he tienaavat 26-vuotiaana 200 000 euroa vuodessa ja neuvovat muita, kuinka kaikki ratkeaa, kunhan teet omaa juttuasi.

Pahinta on seilailla edestakaisin asioiden välillä ja jättää kaikki kesken, niin villasukat, bloginpitäminen kuin perehtyminen hyönteisten kasvatukseen. Ei, vaan vielä pahempaa on se, että tekee vuodesta toiseen juttua, joka ei tunnu tuhatprosenttisesti omalta. Sitä vain käy töissä tai opiskelee jotakin, vaikka syvin kohta sisimmässä ei laula onnesta.

Mitä jos ei ole kolmekymppisenä keksinyt omaa juttuaan? Mitä jos ei edes tiedä, mikä se oma, syvän into­himon kohde on?

KATLEENA KORTESUO, kouluttaja, tietokirjailija: ”Joo, ehdottomasti jokaisen on valittava itselleen yksi, ja nimenomaan vain YKSI oma juttu, ja kun se on kerran valittu, sitä ei missään nimessä saa muuttaa. Oma juttu löytyy useimmiten niin, että reppureissaa Intiaan, huuhtelee suolensa ja puhdistaa sielunsa.

Vakavammin puhuen oma juttu -retoriikka on siksi haitallista, että se antaa ymmärtää, että jokaiselle on olemassa vain yksi ainoa juttu. Niinhän se ei mene, sillä elämä on usein monien kompromissien summa eikä siinä ole mitään kauheaa. Ihminen kehittyy ja muuttuu koko ajan. Jos on vain jokin järjettömän kokoinen yksi asia, jota jahtaa, perspektiivi voi vääristyä.”

4. Onko pakko syödä avokado­leipiä, jotta elämä kelpaa someen?

Jotain olisi pakko sinne someen päivittää, mutta entä jos on syönyt marraskuussa pussinuudeleita keskellä vaate­kasoja, jotka eivät todellakaan koostu Lanvinista tai Guccista tai edes Zaran tämän syksyn mallistosta. Tietenkin jokainen meistä on kuullut miljoona kertaa, että some on vain pintaa eikä kenenkään elämä ole koko ajan kuohari­lasillisia ja vegaanibrunsseja, mutta silti!

Ainakin pitäisi hankkia parempia kuvauslaitteita, lisävaloja ja viimeisimmät filtterit. Ja olisiko päivityksiä varten jotain nokkeluuskursseja?

Onko kaikkien somefeedien pakko näyttää samalta?

Pitäisikö elää enemmän elämää, josta syntyy kaunis some?

ANNA KARHUNEN, Kaverin puolesta kyselen -podcastin ja -kirjan tekijä, someasiantuntija: ”Huumori on ihan tutkitustikin asia, joka inhimillistää, piristää ja tekee asioita helpommin lähestyttäväksi. Meillä KPK:ssa koko pointti on se, että pitää osata olla itseironinen. Se on hyvä taito, koska silloin ei tarvitse ottaa niin kauhean vakavasti sometiliään.

Toisaalta on inhimillistä, että kaipaa hyvännäköistä Insta-lookia tai hakee somesta hyväksyntää. Usein silti arkinen ja hauska on niissä hyvännäköisissä tileissäkin kiinnostavinta.

Ei kannata myöskään alistua ajatukseen, että tällainen some nyt vain on ja siksi siitä tulee hirveästi paineita. Tässä jos missä voi sanoa, että ole itse se muutos, jota haluat.

Someaan voi käyttää myös johonkin itseään kiinnostavaan asiaan. Esimerkiksi näyttelijä Selma Blair kertoi siellä juuri MS-taudistaan ja käyttää nyt tiliään lisätäkseen tietoisuutta taudista. Somessa voi myös olla läsnä sellaisella tavalla, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Jos kokee painetta, ettei ole postannut muutamaan päivään, kannattaa kysyä itseltään, elääkö ihan tosiaan joillekin algoritmeille.”

5. Onko pakko teeskennellä, ­­ettei kärsi ulkonäköpaineista?

Kyllä, tiedetään, jos ei rakasta omaa naamaansa, sitä ei kukaan muukaan rakasta, vai miten se meni. Ja kyllä, tiedetään sekin, että ulkonäkökriittisyys on oman pään sisällä ja aikuisen naisen velvollisuus on hyväksyä ulkonäkönsä, tai ainakin pyrkiä siihen. Mutta entä jos ei pysty? Jos on kritisoinut pohkeitaan tai nenäänsä, sanotaanko rapiat 15 vuotta, kuinka voi yhtäkkiä opetella pitämään itsestään?

Onko jotenkin noloa myöntää, että alusvaatemainokset saavat edelleen olon tuntumaan epävarmalta? Onko pakko rakastaa ulkonäköään niin vilpittömän täysillä?

SAARA SÄRMÄ, tutkija, feministi: ”Olen usein sanonut, ettei tarvitse osata rakastaa itseään täydellisesti, kunhan ei aktiivisesti vihaa itseään. Jos meidän pitäisi osata olla täydellisen kehopositiivisia, siitä tulee taas yksi uusi asia, jossa voi epäonnistua.

En kritisoi kehopositiivisuutta, sillä se on tärkeää, vaan sitä, ettei siitä tulisi paineita. En tunne ketään, joka olisi niin vahva ja tiedostava, ettei olisi ollenkaan huonoja päiviä kehonsa suhteen. Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikkialla meille myydään ajatusta siitä, että ole tyytymätön itseesi ja osta sen takia tämä tuote.

On vaikea päästä eroon ajatuksista, joita on ohjelmoinut itseensä kauan sitten. Siihen kannattaa yrittää puuttua niin, ettei usko ensimmäistä mieleen tulevaa itse­inhoista ajatusta vaan ajattelee, että jaa, tällainen ajatus tuli, mutta se on vain ajatus.

Kannattaa opetella myös ajattelemaan muista myönteisesti. Se auttaa myös suhtautumista itseensä. Somessa voi esimerkiksi valita tosi paljon muunkinlaista seurattavaa kuin kaunista pintaa, josta tulee itselle paha mieli. Kokeile vaikka hashtagia #feministselfie365.”

6. Onko pakko yrittää tehdä kaikki ensimmäisten joukossa?

Mitä, etkö ole käynyt Amos Rexissä ja postannut kuvia teoksesta, jossa naamallasi pyörii videotaideteos? Kai olet syönyt kaupungin parhaan pho-keiton, vai apua, onko vietnamilainen ruoka enää mikään juttu? Joko näit tämän päivän kuohuttavimman Youtube-videon ja kommentoit sitä? Onneksi sentään Balille menosta ei tarvitse ottaa paineita, sillä todelliset edelläkävijät eivät enää lennä. Ehkä. Juuri nyt.

Ilmiöt ja coolit asiat vanhenevat nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa, paitsi ettei kukaan käytä enää noin vanhanaikaista vertauskuvaa. Ilmiöistä ja trendeistä pysyminen tuntuu päivätyöltä, mutta mitä tapahtuu, jos ei syöksy kokemaan uusinta uutta silloin kuin kaikki muutkin. Onko silloin nolo hasbeen? Jääkö paitsi jostain tärkeästä?

ANNE KUKKOHOVI, Supermood-kosmetiikkamerkin perustaja, juontaja: ”Infoähky on valtava, ja on täysin mahdotonta pysyä kärryillä kaikesta. Mutta totta kai voi nyökytellä vakuuttavasti, samalla kun googlettaa kännykällä, mistä pirusta henkilö X puhuu.

Toisaalta kukaan ei jaksa lukea kahta lausetta enempää oikeastaan mistään, joten retwiittaa tai repostaa kaikki linkit ja mielipiteet, jotka vaikuttavat relevanteilta. Annat vaikutelman siitä, että olet ajassa kiinni.

Asiantuntijan vinkki: kissavideot ovat yhä ja aina in! Motoksi kannattaa ottaa Fake it until you make it!

7. Onko pakko olla boss lady?

Johtaja, kirjailija, yhteiskunnallinen keskustelija, muoti-ikoni, harrastajamaratoonari. Mitä, ihan perusjuttuja nykypäivän naiselle, jonka ei tarvitse herätä viideltä lypsämään ja jynssäämään käsipyykkiä. Aamuviideltä voi sen sijaan tehdä jotain yhtä aikaa itseään kehittävää ja yhteiskuntaa hyödyttävää, mistä tulee menestystä kaikille!

Jotkut tuntuvat saavan aikaan käsittämättömiä määriä suorituksia. Varmaankin siksi, etteivät he tuhlaa aikaansa tyhjäkäyntiin, kuten haahuiluun, tehtävien välttelyyn, puhelimen tuijottamiseen tai New Girl -sarjan toljottamiseen.

Sitä paitsi eikö naisten pitäisi muutenkin ottaa vastuuta, hakea johtajapaikkoja ja päteä sillä, että pystyvät tekemään neljä kertaa sen kuin keskivertomies. Emmekö ole sen velkaa kaikille, siis ööh, ainakin sille jokaisen sisällä asuvalle, ikuisesti tyytymättömälle vaatijaeukolle?

EVELIINA NIEMINEN, Late Bloomers -kirjan kirjoittaja, viestintä­ammattilainen: ”Tavoitteet ja imu tekemiseen ovat toki myönteistä, mutta kannattaa pohtia, miksi mitäkin tekee. Jos kunnianhimo valtaa työn lisäksi kaikki elämän osa-alueet aina ulkonäöstä ruokavalioon ja kaikkiin arjen puuhasteluihin, elämästä tulee rasittava temppurata.

Mieti, mikä asia tuo eniten sisältöä ja iloa elämään. Jos se on vaikkapa musiikin harrastus, kannattaa keskittyä siihen ja jättää pakaralihastreenit väliin. Täydellinen boss lady on illuusio ja epätosi prinsessasatu, joten sitä ei mielestäni kannata tavoitella. Itseään kannattaa aina tarkastella sisältäpäin eikä muiden katseen kautta.”

Julkaistu: 27.2.2019