Trendi

Matka lomakohteeseen on jo itsessään seikkailu, sanoo maata pitkin matkustava Tea Tönnov


Kun alkaa suosia raiteita lentokoneen sijaan, koko käsitys lomamatkustamisesta muuttuu, sanoo Maata pitkin -messujen järjestäjä Tea Tönnov.
Kuvat Minna Kurjenluoma

Pari vuotta sitten Tea Tönnovin juna lähestyi Kööpenhaminan rautatieasemaa, kun hän muisti, että eräs suomalainen kaveri opiskelee kaupungissa. Tönnov oli matkalla Suomesta silloiseen kotikaupunkiinsa Maastrichtiin, ja Kööpenhaminassa olisi suunnilleen tunti vaihtoaikaa. Tönnov soitti kaverilleen, ja tämä tuli rautatieasemalle kahville. Kaverukset pääsivät pitkästä aikaa vaihtamaan kuulumisia.

Tällaiset kohtaamiset ovat Tönnovin, 36, mielestä junamatkailussa hauskinta. Hän suosii junia, koska ne ovat lentokoneita huomattavasti vähäpäästöisempiä, mutta junilla matkustaminen on Tönnoville myös osa matkan elämystä.

”Matka alkaa siitä hetkestä, kun lähtee ulos kotiovesta.”

Kun kahden viikon lomamatkasta menee neljä päivää matkustamiseen ja yöpyy yöjunissa, ei tarvitse maksaa perillä niin monta hotelliyötä. Näin ajateltuna matkustus­tapa ei tunnu liian hitaalta tai kalliilta nopeiden halpalentojen maailmassa.

Junassa hahmottaa kulttuurien muutokset

Tönnov on aina pitänyt maata pitkin matkustamisesta mutta häpeillen peitellyt sitä, koska se on herättänyt muissa kummastusta – lukuun ottamatta samanhenkistä kaveripiiriä.

Vuonna 2015 Tönnovin kaveri perusti Maata pitkin matkustavat -nimisen ryhmän Facebookiin, jonka ylläpitäjä Tönnov nyt on. Pitkään siellä oli vain muutama kymmen jäsentä ja satunnaisia päivityksiä. Viime aikoina maateitse matkustaminen ja samalla Facebook-ryhmä on kasvattanut suosiotaan. Tämän vuoden toukokuussa jäseniä oli jo yli 12 000.

”Muistan, miten me juhlimme ihan käsittämättömän hurjasti sitä, kun meitä oli 300.”

Tönnov ajattelee, että junamatkan aikana hahmottaa kielten ja kulttuurien muutokset, kun maisemat, paikkojen nimet, murteet ja ihmiset vaihtuvat ympärillä. Silloin ei putkahda perille päästessä yhtäkkiä ulos täysin erilaiseen todellisuuteen kuten lentäessä.

Tönnov ottaa matkoista kaiken irti ja suunnittelee huolella matkaeväät ja -lukemiset. Hän napostelee usein ­vegaanisia nakkeja, ja rautatieasemilta hän ostaa paikallisia lehtiä. Tönnov myös käyttää matkustusajan usein hyödyksi ja tekee junissa töitä.

Hänen mielestään lentokentät ja linja-autoasemat ovat epäkiinnostavia läpikulkupaikkoja. Sen sijaan rautatieasemat ovat hänestä upeita: ne ovat usein kiinteässä yhteydessä kaupunkiin ja täynnä ajallisia kerrostumia.

Jännitys on osa matkaa

Facebook-ryhmässä moni kysyy, miten jonnekin pääsee varmimmin ja nopeimmin. Alkuperäisen jäsenen korviin se kuulostaa oudolta.

Tönnovista matkustamiseen kuuluu jännitystä ja riskejä, eikä turhan tarkkoja suunnitelmia kannata tehdä. Jonkun kerran Tönnov ei ole ehtinyt varaamaansa yöjunaan, koska edellinen juna on ollut myöhässä. Sitten on vain pitänyt muuttaa suunnitelmaa lennosta ja yöpyä hotellissa.

”Parhaimmillaan voi päätyä jonnekin, minne muuten ei olisi mennyt.”

Tönnovista on kuitenkin hyvä, että monet innostuvat ilmastoystävällisistä matkustustavoista. Jos tarpeeksi moni vaatii parempaa palvelua raiteilla, siinä on joukkovoimaa, ja jos palvelu paranee, ehkä entistä useampi vaihtaa lentokoneen junaan.

Hän kuitenkin huomauttaa, että lentäminen on vahva kulttuurinen normi ja yleistyy edelleen. Polttareita pidetään hyvänä syynä lentää viikonlopuksi Berliiniin.

”Huijaisin, jos jotenkin kuvittelisin, että tämä trendi muuttuisi nyt heti ja nopeasti.”

Tönnov on itsekin usein joutunut lentämään, erityisesti töiden takia. Hän työskentelee Brysselissä asiantuntijana metsäteollisuuskonsernissa. Toisaalta muutto Brysseliin on tehnyt myös rautateillä matkustamisen helpommaksi: esimerkiksi Lontooseen pääsee junalla parissa tunnissa. Suomesta lähtiessä joutuu usein käyttämään laivaa.

Tönnov olisi valmis tinkimään esimerkiksi laivojen viihdetarjonnasta, jotta niistä saataisiin aiempaa ympäristöystävällisempiä.

”Matkustaa voisi myös ilman, että siellä on yökerhot ja kauppakeskukset ja uimahallit ja muut uimassa mukana.”

Julkaistu: 19.8.2019