Trendi

Onko sinullekin sanottu, että stressi ja uupumus lähtevät joogalla? Self care -ilmiössä on vaaransa

Onko sinullekin sanottu, että stressi ja uupumus lähtevät joogalla? Self care -ilmiössä on vaaransa
Kaikki on sinusta itsestäsi kiinni, vakuuttaa somepäivitys. Miten meistä tuli oman elämämme käveleviä self help -kirjoja, jotka tuputtavat kokemuksiaan neuvoina toisille?
Julkaistu: 10.5.2021
Kaikki on susta itsestäsi kiinni, vakuuttaa Instagram-kuvan teksti.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun julistus pomppaa vastaan somevirrassa tai kahvi­pöytäkeskustelussa. Moni tykkää antaa toisille vinkkejä kohti parempaa oloa ja elämää. Tiedonlähteenä on usein oma kokemus.
Unettomuutta? Nämä adaptogeenit auttoivat minua! Muista myös meditoida.
Työuupumus? Itse selätin sen joogalla ja keskittymällä myrskyn keskellä pieniin asioihin, joista olen kiitollinen.
Erityisherkkyyttä tai stressiä? Ne eivät ole vain ikäviä asioita vaan kasvun paikkoja ja mahdollisuuksia. Elämä pysäyttää just silloin, kun sun on tarve pysähtyä!
Neuvojen ydinsanoma on tämä: Hyvinvointisi on omalla vastuullasi. Kaikki kyllä järjestyy, kunhan muutat ajatteluasi ja muistat helliä itseäsi.
Miten meistä tuli oman elämämme käveleviä self help -kirjoja, jotka tuputtavat kokemuksiaan neuvoina toisille?
Turun yliopiston sosiologian professori Suvi Salmenniemi linkittää trendin laajempaan ilmiöön, jota kutsutaan terapeuttiseksi kulttuuriksi.
”Ajattelemme, että ratkaisu asiaan kuin asiaan on ajatusten muuttaminen ja itsensä työstäminen.”
Puhutaan yhteiskunnan terapisoitumisesta. Salmenniemi kertoo, että moni käyttää nykyään paljon psykologian käsitteitä ja selitysmalleja. Esimerkiksi kun keskustelee ihmissuhteista, puhuu sujuvasti itsetunnosta tai läheisriippuvuudesta.
Ylipäätään kaikki asiat tuntuvat olevat kiinni omista valinnoista ja itsestä.
”Erityisesti terveydessä ja hyvinvoinnissa sälytetään vastuuta yksilölle itselleen.”
Salmenniemi arvelee, että neuvot helliä itseä liittyvät siihen, että elämä on nykyään turboahdettua ja suorittamista.
”Ehkä neuvojat tunnistavat, että elämä on nyt henkisesti kuormittavaa ja monella on tarve vetäytymiselle tai hiljentymiselle.”

Neuvo voi tuoda toivoa

Neuvojen jakamisessa on hyvää se, että ne tarjoavat vertaistukea ja kannustavat ratkaisemaan asioita.
”Kuormittavissa tilanteissa tarvitsee toivoa. Tsemp­pausviestit, joissa kannustetaan vaikka hengittelemään tai asennoitumaan toisin, voivat antaa tunteen, että asialle voi tehdä jotain itse.”
Se voi olla tärkeää maailmassa, joka on ennakoimaton ja epäselvä.
Itseään voi kuitenkin päätyä syyllistämään, jos elämä ei muutu paremmaksi, vaikka siitä ottaa itse vastuun. Ongelmallista on myös se, jos vaikeissa elämäntilanteissa katsoo vain peiliin ja keskittyy oman ajattelun muuttamiseen ja itsensä hellimiseen. Ongelmien juurisyyt kun ovat usein ihan muualla kuin itsessä.
Salmenniemi ottaa esimerkiksi työuupumuksen. Jos työntekijä on uupunut, työpaikalla täytyy tarkastella tehtäviä, resursseja ja arvoja. Monesti ongelma on yksittäisiä työpaikkoja laajempi – naisvaltaiset alat ovat usein aliarvostettuja ja alipalkattuja, ja naiset kärsivät miehiä useammin työuupumuksesta.
Siinä ei auta, jos uupunutta kehotetaan ajattelemaan myönteisemmin ja kääriytymään vilttiin.
”Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden kysymykset ovat poliittisia ja yhteiskunnallisia. Niihin tarvitaan muita ratkaisuja kuin vain se, että hengitellään rauhallisesti.”

Taustalla voi olla bisnes

Terapiakulttuurin rinnalla elämme myös uudenlaisen asiantuntijuuden aikaa, Salmenniemi sanoo. Perinteisiä asiantuntijalähteitä kyseenalaistetaan. Omista kokemuksista nousevaa tietoa arvostetaan.
Salmenniemi arvelee, että neuvoja jaetaan sosiaalisessa mediassa kahdesta syystä. Se voi olla aitoa vertaistuen tarjoamista, mutta toisaalta puhdasta bisnestä.
”Some voi olla oman hyvinvointiyrittäjyyden alusta, jossa itsestä tehdään brändi. Joillekin kokemusasiantuntijuuden kautta annettu tieto on liiketoiminnan muoto.”
Medialukutaito on erityisen tärkeää, kun valeuutiset leviävät ja verkosta ja somesta saa tietoa yhdellä klikkauksella. Salmenniemi kannustaa punnitsemaan neuvot, joihin törmää. Mihin ne pohjautuvat?
Jotkut neuvojen jakajat perustelevat kokemuksiaan tutkimuksilla, jotka eivät välttämättä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, tai niiden tuloksia on tutkittu valikoivasti tai harhaanjohtavasti.
Elämä on usein monimutkaista, ja harvan asian voi muuttaa yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi oman ajattelutavan muuttaminen voi kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole, Salmenniemi sanoo.
”Jos isoihin kysymyksiin tarjotaan suuria lupauksia ja yksinkertaisia vastauksia, hälytyskellot voisivat soida.”
Juttu on julkaistu Trendissä.
Kommentoi »