Trendi

Tarvitaan toisenlaista puhetta lapsiperhearjesta, sanovat Ruuhkavuosirakkautta-podcastin juontajat

Tarvitaan toisenlaista puhetta lapsiperhearjesta, sanovat Ruuhkavuosirakkautta-podcastin juontajat
Lapsiarjesta voi valita tykkäävänsä, sanovat Ruuhkavuosirakkautta-podcastin Krista Pohjanlehto ja Heta Kärki. Se ehkä tarkoittaa somekelpoisista lastenkutsuista luopumista – mutta ennen kaikkea puhetavan korjaamista.
Julkaistu: 26.8.2020
Meillä ei nukuttu viime yönä, meillä ei ole nukuttu kokonaiseen vuoteen.
Tunnistat lauseen, jos olet pienen lapsen vanhempi. Ruuhkavuodet. Ei aikaa nukkua, harrastaa tai tehdä kivoja juttuja.
Vuoden alussa julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa pikkulasten vanhemmista voi hyvin. He ovat jopa tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa kuin muut samanikäiset.
Uutinen yllätti monet. Yleiseksi puhetavaksi tuntuu vakiintuneen sarkasmilla ja mustalla huumorilla sävytetyt jutut siitä, miten lapsiperhearjessa kaikki menee perseelleen. Kellään ei ole kivaa, ja väsynyt äiti on saanut jättää hyvästit unelmille ja omalle ajalle synnytyslaitoksella.
Ruuhkavuosirakkautta-podcastia pitävät Krista Pohjanlehto ja Heta Kärki eivät tunnistaneet itseään tällaisesta ruuhkavuosipuheesta.
Vaikka lapsiperhearki on usein kiireistä ja omaa aikaa on vähemmän, pienet hetket ovat eri tavalla arvokkaita.
”En aiemmin osannut nauttia yhtä paljon pienistä asioista kuten nyt”, Pohjanlehto toteaa.
Kolmevuotiaan kanssa voi tehdä kaikkea kivaa – käydä pyörälenkillä, metsäretkillä ja ihan vain jutella.
”Lapsen mielikuvitus ja luovuus ovat parasta viihdettä. Netflix-sarjat todellakin jäävät niiden juttujen varjoon”, Kärki kertoo.

Sarkastisuus vaihtui ruuhkavuosirakkauteen

Silti molemmat huomasivat vielä jokin aika sitten heittävänsä samaa vitsiä unettomista öistä työpaikan kahvipöydässä. Keskustelu eli ironisista ja sarkastisista kommenteista.
”Ihmettelen itsekin, miksi sanoin niin, kun itse asiassa viihdyn tässä elämänvaiheessa”, Pohjanlehto sanoo.
Siitä kaksikko sai idean: Suomi kaipasi myönteisempää puhetta ruuhkavuosista. Sitä he olisivat raskaana ollessaan toivoneet – ei uhkakuvia ja pelottelua, vaan lapsiarjenkuvausta iloineen ja suruineen. Niinpä he perustivat Ruuhkavuosirakkautta-podcastin.
”Tarkoitus ei ole, että pelkästään hymistellään ja kaikki on ihkua. Kaikki me vanhemmat olemme varmasti käyneet läpi samat vaiheet, eikä aina ole helppoa, mutta asioista voi puhua monella tavalla”, Pohjanlehto kertoo.
Miksi ikävä puhe sitten tuntuu olevan yleisesti ottaen hyväksyttävämpää?
”Siihen liittyy varmasti jonkin verran kateellisuutta. Me suomalaisethan olemme vähän sellaisia, että halutaan peitellä omaa onnea”, Kärki sanoo.
Kaksikko pohtii, että kyse saattaa olla myös varovaisuudesta. Työyhteisössä tai kaveripiirissä voi olla joku, joka ei pysty saamaan lapsia tai jolla on muuten vaikea tilanne. Silloin omasta onnesta puhuminen tuntuu väärältä.

Vanhemmuuden ei tarvitse olla suorittamista

Ruuhkavuosirakkaus on ensisijaisesti asenne, naiset sanovat. Sillä he tarkoittavat valintojen tekemistä.
Esimerkiksi näin: kumpikaan ei enää juuri ehdi lukea kirjoja, joten he ovat siirtyneet äänikirjojen kuunteluun työmatkojen aikana. Sotkuiseen kotiin on kaksi ratkaisua: siivoaminen tai siivoojan palkkaaminen. Joskus kaaokseen auttaa, että hengittää syvään, himmentää valoja ja laittaa kynttilän palamaan.
Vanhemmuus nähdään usein suorittamisena. Sekin on kaksikon mielestä valinta. Esimerkkinä he antavat lastenkutsut.
”Tee se osa, josta nautit. Tykkään koristella, mutta harvoin on aikaa leipoa. Stressaamisen sijaan ostan kaupasta valmista ja koristelen kivasti”, Pohjanlehto kertoo.
Lapsia Kärjellä on yksi ja Pohjanlehdolla kaksi. Ennen äidiksi tuloa molemmat saivat kuulla paljon pelottelua.
”Olin etukäteen ajatellut, että lasten kanssa elämä on täyttä työtä. Ja niinhän se on, eikä todellakaan aina helppoa, mutta olin jättänyt täysin pois laskuista sen, miten paljon onnen tunteita juuri ne omat tyypit saavat aikaan”, Pohjanlehto sanoo.
Onnenhetki voi olla vaikka tällainen: Kun takana on huonosti nukuttu yö ja Pohjanlehto meikkaa lattialla eteisen peilin edessä.
Sitten kaksi pientä kiipeää syliin ja on silminnähden aidosti ilahtuneita nähdessään äitinsä ensimmäistä kertaa sinä aamuna.
Juttu on julkaistu aiemmin Trendissä.
Kommentoi »