Trendi

Ujuni Ahmed: "Silpominen rajaa tyttöjen seksuaalisia mahdollisuuksia"


Vielä ei puhuta riittävän avoimesti siitä, että silpominen seksualisoi naisen ja ohjaa parinvalintaa, sanoo Fenix Helsingin Ujuni Ahmed.
Kuvat Jirina Alanko

”Minut ympärileikattiin, kun olin parivuotias. Se oli vuosia tabu, asia, josta ei yksinkertaisesti puhuttu. Minulle ja muille yhteisön tytöille se oli normi – vain juttu, joka oli tapahtunut meille. Olen viime aikoina alkanut käsitellä syvemmin silpomiseen liittyvää naisellisuutta, josta ei juurikaan puhuta. Siihen liittyy häpeä omasta kehosta.

Kun tytön sukuelimet silvotaan, seksuaalinen tahto riistetään jo lapsena. Vielä ei puhuta tarpeeksi ja riittävän avoimesti siitä, että toimenpide seksualisoi naisen.

Toisin kuin usein yhä luullaan, silpominen ei liity tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin. Sillä ei ole terveydellisiä hyötyjä. Joissakin yhteisöissä se on aikuistumisriitti ja joissakin vain keino vähentää nautintoa ja saada tytöt pidättäytymään esiaviollisesta seksistä. Se siitä seuraakin: Mitä muuta voit tehdä, jos häpyhuulet on ommeltu yhteen?

Monella nuoruus menee oman tahdon etsimisessä. Sitä joutuu miettimään: Kelpaanko vain tietyntyyppisille miehille? Onko minun mentävä automaattisesti naimisiin oman yhteisöni miehen kanssa? Teinitytölle sanotaan, että maailma on avoin ja kokeile kaikkea, mutta silvotun tytön kohtalo on jo päätetty. Vanhemmat valmistelevat tyttöä parinvalintaan jo hyvin varhain.

Siksi ongelma ratkeaa vain ajatusmalleja muuttamalla. Naisen keho on hänen omansa ja hän saa tehdä sillä, mitä haluaa. Jokaisen koskemattomuutta pitää kunnioittaa. On myös puhuttava siitä, ettei esiaviollista seksiä ole tarpeen estää tällaisella toimenpiteellä.

Silpomisesta pitäisi puhua enemmän kouluissa. Tyttöjen pitää kuulla, että apua on saatavilla, jos he sitä tarvitsevat. Esimerkiksi avausleikkaus on mahdollinen.

Tarvitaan asiantuntijoita, jotka eivät tee vastakkainasettelua vanhempien ja lasten välille, sillä vanhemmat eivät koe pahoinpitelevänsä lapsiaan. Tästä syystä ajan erillis­lakia, joka kriminalisoisi silpomisen. Tällä hetkellä se luokitellaan Suomessa törkeäksi pahoinpitelyksi, mikä jättää tulkinnanvaraa. Kun koko perinne kiellettäisiin, on ihan sama, miten joku sen perustelisi.

Vaadin järeämpiä toimia, sillä tyttöjä viedään yhä ulkomaille silvottavaksi. 20 vuotta tehty valistustyö nykymallilla ei selvästikään ole toiminut.”

Julkaistu: 15.5.2019