Uusia alkuja

Ladataan...
Johannaamuisin Vinkkelistä

Puristan silmiäni kiinni, ja aistin, että jokin tuijottaa minua. Tunnen kasvoillani lämpimän hönkäyksen, ja pian karvainen kuono työntyy kaulaani vasten. Rapsutan lämmintä turkkia, puhelen lempeäsi ja kysyn, kuinka nukutti. Koiran häntä vispaa innokkaasti paukuttaen samalla lipaston ovea. On uusi päivä, olen hereillä.

 

 

Vien koiran lenkille...

Tärkein oivallukseni elämästä

Ladataan...

Parasta vanhenemisessa on se, että kaikki ei ole enää niin vakavaa. Asiat ovat vähemmän mustavalkoisia, ja hetkeen on helpompi tarttua kiinni. Aika monesta on jo selvinnyt. Siksi uskaltaa luottaa siihen, että jatkossakin selviää. Elämä on keveämpää ja aika usein melko huvittavaa. Okei, joskus elämä on muistuttanut b-luokan leffaa, mutta...

Pitääkö vegaanin olla pyhimys?

Ladataan...

Olen suunnilleen koko tämän blogin olemassa olon ajan yrittänyt taistella ehdottomuuksia vastaan ja samaan aikaan kuitenkin vastuullisemman maailman puolesta. Mielestäni se ei ole ristiriitaista tai tekopyhää.

Aina välillä kohtaan kuitenkin mielipiteen, joka ärsyttää itseäni suunnattomasti: Miten voit puhua eläinten oikeuksien...

Luonto: terapeuttini numero 1

Ladataan...

Eilen vietettiin Suomen luonnon päivää. Me juhlistimme sitä koirien kanssa samoin kuin teemme suunnilleen kaikkina muinakin päivinä: lähdimme kävelylle luontoon. Ei olisi yhtään huvittanut, sillä olin valvonut edellisenä iltana myöhään kavereiden kanssa ja juonut ehkä hieman runsaammin kuplivaa kuin olisi ollut tarpeen. Koirien yksinhuoltajana minulla ei kuitenkaan ole sitä vaihtoehtoa...

Pages