Uudessa kodissa

Ladataan...

Perjantaina maallinen omaisuutemme siirtyi uuteen osoitteeseen. Vähän vielä rempan keskelle, työkalujen ympärille, mutta siirtyipähän silti. Mun piti kesken muuton lähteä juoksemaan Kaija Koon keikalle, ja olin jotenkin aivan lopussa. Totesin mielessäni, että keikka ei olisi voinut kyllä yhtään huonompaan saumaan osua - hirveän remonttipakerruksen jälkeen, kesken muuttohässäkän. Keikka oli kyllä hyvä, mutta en siinä mielentilassa saanut siitä ehkä ihan kaikkea irti....

Kotona

Ladataan...

en ole mitenkään hullun innostunut imuroija tai tiskien tiskaaja. entisissä asunnoissa, joissa asuin yksin saatoin elellä varsin onnellisena tiskieni kanssa viikonkin ajan - toisinaan hieman ällöttävää.

kaapit, tasot ja kokonaiset huoneet sen sijaan haluan pitää ojennuksessa. suhteellisen vaivattomasti myyn omat (ja poikaystävän) tavarat torissa. välillä niin vaivattomasti...

Kaatuvia seiniä, taiteilijatreffejä ja mielen lukkoja

Ladataan...

Viime viikolla alkoi tuntua, että seinät kaatuvat päälle. 

Valitin ystävälleni, hän sanoi: ”Ihan selkeetä, sulla on kotiäitisyndrooma”. Se tarkoittaa kuulemma sitä tilaa, kun on viettänyt liikaa aikaa itsekseen (vauvoja ja koiria ei tässä kohtaa lasketa seuraksi), ja pää alkaa hajota. Yksi freelance-elämäni pelko on näin...

#storytime: soitin tuntematonta ovikelloa

Ladataan...
Noorasisko SMTHNG GOOD

Tähän blogipostaukseen sopisi hyvin juuri tänään ystäväni kanssa läpikäymäni tarinat Oulun Koulun Kohina-lehden myynnistä ala-asteella. Soittelin yksin vain seitsenvuotiaana tuntemattomia ovikelloja ja myin lehteä naapurikortteleissa. Ennakkotilauksien toimittaminen vaati uuden kierroksen osoitelistan kera. Mikä mieletön rohkeus, luulin, ettei musta enää olisi tähän. Mutta olin väärässä.

*PING PONG*

...

Pages