Hei, täällä taas!

Melko pitkään mietin ehtisinkö alkaa kirjoittamaan blogia. Tänään päätin, että ehdin. 🙂

Jonkun verran lueskelen esimerkiksi perhearkeen liittyviä blogeja itsekin, ja saan niistä mm. neuvoja/apuja omiin ongelmiini tai pähkäilyihini. Tästä syntyi ajatus, että voisikohan minun kirjoituksistani joku saada apua tai vertaistukea. Sitten muistin vanhan blogini täällä Lilyssä.

Blogin nimi oli Kukkiva ongelma ja käsittelin siinä kauan vaivannutta akneani ja siihen saamaani isotretinoiini-kuuria. Silloin tunsin blogista olleen apua itseni lisäksi myös muille, joka koko blogin kirjoittamisen ydin mielestäni on. Muiden ihmisten kokemukset aiheista/elämäntilanteista, joiden kanssa itsekin olet kosketuksissa.

Lotta 35 vee nyt

Olen tosiaan tällä hetkellä 35-vuotias, mutta täytän ensi viikolla 36. Olen kutsunut sekä puolisoni että oman perheeni ensi viikon sunnuntaina synttärikahveille. Vanhempamme taitavat kyllä enemmänkin tulla katsomaan kohta 5kk täyttävää pientä Paavoa, synttärit on vaan hyvä tekosyy Turku-visiitille 😀

Hieman nämä aiheet tapani mukaan pomppii välillä, mutta tässä nyt muutama fakta minusta:

Perhe: Olemme olleet puolisoni kanssa nyt kaksi vuotta yhdessä ja viime huhtikuussa perheeseemme syntyi pieni Paavo-poika. Olemme kumpikin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä nyt kolmenkympin paremmalla puolella, mutta ainakaan vielä ikä ei meitä ikinuoria ole painanut! 🙂

Työt: Olen tällä hetkellä äitiyslomalla, mutta työkseni toimin rakennuttaja-asiamiehenä eräässä rakennusliikkeessä. Hassua kuinka paljon vieläkin nään unia töistä, vaikka jäin vanhempainvapaalle jo maaliskuun alussa.

Harrastukset:Olen melko vauhdikas harrastusten vaihtuvuuden kanssa, mutta viimeisimpänä listassa on rengastrapetsi. Siihen ihastuin niin paljon, että hankin sellaisen myös kotiin.

Mattimyöhäisenä sain äitiysfyssarille ajan vasta nyt syyskuulle. Fyssarikäynnin jälkeen toivon voivani aloittaa liikkumisen pikkuhiljaa, että joskus lähitulevaisuudessa voisin palata renkaalle. Vatsalihasten kunto on ainakin aivan retuperällä. Koska en tahdo hätiköidä, odotan kiltisti fyssarikäyntiä ennen kuin lähden repimään kroppaa sen enempää. Olenhan vasta vajaa 5 kuukautta sitten pullauttanut kaikilla voimillani tuon pienen pojan maailmaan.

Harrastin myös ennen laskuvarjohyppäämistä, mutta 2018 rikoin selkäni eräällä kohtalokkaalla hypyllä, enkä ole palannut (ainakaan vielä) lajin pariin. Selän kunto muistuttaa varsinkin näin pienen lapsen äitinä joka hetki olemassaolostaan. Tästäkin tulen varmasti vielä lisää kirjoittamaan.

En tästä ensimmäisestä postauksesta viitsi kovin pitkää tehdä jotta mielenkiintonne säilyy, mutta toivottavasti pysytte matkassa mukana.

Tervetuloa siis seuraamaan omaa kokemustani äitiydestä, perhe-elämästä, parisuhteesta, harrastuksistani sekä monesta muusta aiheesta joita en vielä edes tiedä! 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *