rakastaa, ei rakasta

Kevään tullessa minun tekee aina mieli katsoa Roy Anderssonin En kärlekhistoria. Ihmisläheinen kahden nuoren rakkaustarina luonnonkauniine henkilöineen, rauhallisine juonenkulkuineen ja kesäisine tunnelmineen rakentavat yhdessä elokuvan, jota ei voi olla vastustamatta. Samalla se muistuttaa väkisinkin oman teini-iän rakkaushuolista ja melkein aikuisena olemisen vaikeudesta. 

Kommentit

netta jasminet

Ps. Elokuvan voi löytää ainakin pääkaupungin kirjastojen hyllyiltä.

Vilja (Ei varmistettu)

Mä tykkään kans! Tosin on aika erilainen elokuva, kuin Anderssonin uudemmat. :)

netta jasminet

Vilja - totta, olin itekin ihan yllättyny koska näin eka Toisen kerroksen lauluja ja Sinä elävän, mutta näköjään monien ohjaajien ekat leffat poikkeavat aina toisistaan.

Kommentoi