Kukahan seuraamani vauvabloggari (heh, no ehkä kuitenkin äiti-) äskettäin listasi tarpeellisimmat vauvahankintansa (hee, no ehkä kuitenkin vauvalle tehdyt hankinnat; nyt saa kyllä tämä saivartelu loppua!)… En muista, sorry. Mutta intouduinpa siitä listaamaan omat tuikitarpeellisimmat vauvanvarusteeni, jos vaikka joku teistä vielä odottavista pohdiskelee, mitä hankkia ja mitä ei.

1. Angelcare AC401 -itku- ja liikemonitori

Vaikka tämä voisi olla ihan kirjaimellisestikin hengenpelastaja, meillä se on onneksi pelastanut vain hermoheikon äidin yöunet. Monitoriin kuuluva levy laitetaan vauvan patjan alle ja se alkaa piipittää, jos vauva ei liikahda/hengitä 20 sekuntiin. Armollisesti se ensiksi piipahtaa vain kerran, sillä monitori unohtuu säännöllisesti päälle, kun vauvan nostaa keskellä yötä sängystään syömään… Voi käyttää myös pelkästään itkumonitorina. Näyttää lisäksi makuuhuoneen lämpötilan, ja makkariyksikkö voi toimittaa myös yövalon virkaa. On toiminut meillä moitteettomasti, vaikka ostettiin käytettynä ja ollaan raijattu matkalaukussa reissuunkin. Vähän höpsö ulkomuoto, mutta siedettävän rajoissa.

2. Ewan the Sleep Sheep

Tämä taas on vauvan yöunien pelastaja, varsinkin ensimmäisen parin kuukauden aikana (nyttemmin Eddie on alkanut välillä nukahtaa ilmankin, hurraa). Pehmoeläin, jonka jalkaa painamalla otuksesta lähtee vauvoja rauhoittavaa ja unentuloa edistävää ääntä: kohdun sykettä ja suhinaa, pölynimurin hurinaa, sateenropinaa tai harppumusiikkia. Meillä parhaiten on toiminut sateenropina, huonoimmin harppu. Lisäksi lampaan rinnassa sykkii punainen sydän, jos rauhoittavaa yövaloa kaipaa (voi sen poiskin kytkeä). Lampaan voi kiinnittää tarrahännästään sängyn pinnaan. Ääninauha kestää kerrallaan 20 minuuttia eli vauvan kevyen unisyklin ajan. 

3. Manhattan Toy Companyn Wimmer-Ferguson Infant Stim –mobile 

Kenen järjen riemuvoitto on pehmeän pastellinvärinen mobile, jossa roikkuu pehmoeläimiä niskastaan? Eihän alla makaava vauva näe niistä kuin höttösävyiset jalat ja mahanalusen! Tai jos näkee niitäkään – vastasyntyneen näköaisti kun tarkentuu vasta parin, kolmen kuukauden iässä. Tästä syystä halusin poitsullemme ehdottomasti mustavalkoisen mobilen sängyn päälle killumaan, ja aikani etsittyä löysin sellaisen vihdoin Manhattan Toy Companylta. Mustavalkoiset ja kirkasväriset kuvat ovat simppeleitä ja paketin mukana tulee tuplamäärä kuvia, koska vaihtelu virkistää. Plussaa myös korkeuden säätömahdollisuus ketjuun renkaita lisäämällä/poistamalla. Miinusta siitä, että käytettynä ostetussa mobilessa jotkut kuvat ovat jo kiinnityskolonsa ympäriltä murtuneet, muovi on siis vähän turhan jäykkää. Mutta Eddie tykkää tästä kovasti, ja värkki on nykyisin yksi konsti saada poju rauhoittumaan pinnikseensä ilman Ewan-lampaan ääntelyä, tai hepun ollessa virkeällä tuulella saada hänet ylipäätään sietämään olla sängyssään esim. äidin vessareissun ajan.

4. Cheeky Rascalsin Jahgoo-kylpytuki

Aikaamme seuraavina vanhempina mekin (ja käytän tässä nyt kuninkaallista monikon 1. persoonaa) hankimme tietysti FlexiBathin, koska tilaihme. Hommasimme siihen John Lewisilta myös vaahtomuovisen kylpytuen, jottei lapsikulta vain pääse lipeämään märistä käsistämme. Ja pöh! Aivan turha kapine, ei tukenut kylpyelämystä sitten millään. Niinpä päädyin ostamaan ruman ja tilaavievän muovisen kylpytuen, jossa muksu makaa puoli-istuvassa asennossa ja jonka jaloissa on imukupit (ei sillä, että hökötys mahtuisi FlexiBathissa liikkumaankaan, nipinnapin sen saa ahdettua ammeen sisään). Ja jopa alkoivat kylpyhetket sujua myös yhden kylvettäjän toimesta ilman hukkumiskuoleman akuuttia pelkoa.

5. TheraLine Original -imetystyyny 

Melkein mikä tahansa imetystyyny toiminee – yksi tykkää isosta ja kovasta (ei nyt mitään kaksimielisyyksiä siellä, tämä on vauvablogi!), toinen lötkömmästä. Minun tyynyni on kälyn vanha TheraLinen originaali, jonka päällisen värjäsin vaaleansinisestä vadelmanpunaiseksi (olisi se saanut punaisempikin olla, mutta pohjaväri pisti hanttiin). Täytetty pienillä muovipalleroilla, mikä toimii hyvin, koska tyynyn saa siten väännettyä vaikka minkälaiselle mutkalle, tai vaikka raskaustyynyksi mahaa ja lantiota tukemaan. (Raskausaikana minulla oli Mum E:n tyyny, josta en tykännyt sitten yhtään: niin iso ja kova, että tuntui kuin olisi paininut sängyssä albiinoanakondan kanssa, ja vei mahdottomasti tilaakin. Pitäisi myydä pois nurkista kuleksimasta.) Pestävä päällinen on ehdoton vähimmäisvaatimus. Yösyötöt sängyssä tosin toimivat meillä ihan tavallisiin tyynyihin tukeutuen tai vaihtoehtoisesti vauva vieressä patjalla maaten. Sohvaimetyksessä tykkään kuitenkin tästä mieluummin kuin sohvatyynyjen kuorruttamisesta happamalla maidolla.

+1. Waitrosen melkein alkoholiton siideri

Enempi äidinvaruste, tämä. Mutta ai että rentouttaa ottaa ihan oikeanmakuinen siideri joskus Eddien nukkumaanmenon jälkeen saunajuomaksi tai muuten vain iltahörpyksi – ja oikeanmakuisella siis tarkoitan happamahkoa matalahiilihappoista englantilaissiideriä, en sitä omenalimua, jota Suomessa virheellisesti siideriksi tavataan kutsua. Toki välillä otan ihan alkoholillisen sidukan, mutta kun en varsinaisesti kaipaa huppelin olemusta enkä varsinkaan seuraavan aamun kuivaa suuta, 1-prosenttinen hoitaa homman kotiin hyvin. Saisipa sitä ravitsemusliikkeistäkin.

On meillä muitakin varsin tarpeellisiksi osoittautuneita vauvanvarusteita, kuten BabyBjörnin sitteri lelukaarineen, Stokken Tripp Trapp -tuoli newborn-setteineen (ja siinäkin lelukaari näyttelee tuikitärkeää osaa), Manducan kantoreppu ja se pakollinen Sohvi-kirahvi, mutta nehän alkavat olla niin joka kodissa, ettei niitä edes tarvitse mainostaa. 

Mitkä ovat (olleet) teidän vauvaperheen tuikitarpeellisimmat hankinnat? Entä tuliko hommattua jotain, mikä on sittemmin osoittautunut aivan turhaksi?

Ai muka tykkään Sohvista? Hmm, kumma ääni siitä ainakin lähtee…