"Opiskelijana on varaa vain puuroon ja makaroniin" | Opiskelijan taloudessa

Vastaus otsikkoon: Ehkä joskus loppukuusta, jos on lipsunut hieman liikaa suunnitellusta budjetista... Sekin on välillä ihan ok!

Opiskelun aloittaminen on taloudellinen elämänmuutos. Miten muutos koetaan, riippuu täysin yksilöstä ja asenteesta astua opiskelijaelämään. Opiskelijaelämään siirtyessä on tavallista, että elintasossa tapahtuu heilahduksia.

Joskus saattaa ihmetyttää puhe siitä, että opiskelijat eläisivät erityisen tiukilla, sillä meillä Suomessa tukien puolesta on hyvät edellytykset opiskella ja harrastaa muutakin siinä ohella (opintotuki + asumistuki + opintolaina). Toki tähän kokemukseen vaikuttaa hurjasti se, mistä mihin tulotasot muuttuvat, kun opiskelijaelämä alkaa. Työssäkäyvästä ja / tai perheellisestä siirtyminen opiskelijaksi tuntuu varmasti rahapussissa, sillä elämään yleensä jää "vanhan elämän" velvotteita.

Siispä kun arvioit pohdintojani, huomioi, että pystyn kirjoittamaan näkemyksiä vain omista kokemuksistani eli parikymppisenä opiskelun aloittamisesta, ilman velvollisuutta huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestäni. On myös yksittäisiä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa tukiin, mutta niitä en kaikkia pysty huomioimaan esimerkeissäni. 

Mainitsin aiemmin asenteen merkityksen, kun siirrytään opiskelijan arkeen. Tällä tarkoitan muun muassa sitä, että mahdollisesti asuminen yhtä hienossa asunnossa ei enää onnistu, jos haluaa, että rahaa riittää muuhunkin kuin asumiskuluihin. Jos siis on mahdollisuuksia asua opiskelija-asunnoissa tai kimppakämpissä kavereiden kanssa, ne on syytä hyödyntää. Muuten on valitettavasti turha valittaa, että rahaa ei vuokran jälkeen jää käteen. Useat opiskelija-asunnot ovat sitä paitsi yllättävän hienoja ja varsin uusia!

Edelliseen pätee myös elämä opintojen jälkeen. Jos on tottunut elämään hieman vaatimattomammin, ei välttämättä kannata heti radikaalisti nostaa elintasoaan, vaan antaa säästöjen kerääntyä jo pelkästään siten, että elämäsi pysyy samanlaisena (eli luultavasti ihan hyvänä).

Kysyin ystäviltäni, ovatko he sitä mieltä, että opiskelijan on hyvä elää Suomessa. Heidän mielestä pääosin kyllä. "Asiat ovat erittäin hyvin. Ne voisivat olla vielä paremmin, jos tulorajoja nostettaisiin, eikä lainan osuus olisi kokonaisuudesta niin suuri." Lainan osuus on omasta mielestäni ihan ok, muun muassa siihen nähden, kuinka pitkä takaisinmaksuaika sillä on. Myöhemmin on tulossa erillinen postaus opintolainasta, joten pysykääs kuulolla!

Tulorajoista olen samaa mieltä. Ne voisivat olla korkeammat, sillä joiltain opiskelijoilta todella löytyy intoa työntekoon opintojen ohella. Varsinkin, jos on löytänyt intohimon toimia esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä. Tietenkin tälläisilla opiskelijoilla on enemmän, mistä maksaa, mutta he tekevät myös ylimääräisen työn. Siinä samalla, kun hoitavat velvoitteensa opiskelijana. Ahkeruus ja yritteliäisyys on oma päätös, joten olisi reilua, jos se olisi plussaa tukien päälle. Totta kai tiettyyn pisteeseen saakka. Nykyiset alhaiset tulorajat saattavat lannistaa, jos lopputulos tuet huomioiden on plus-miinus-nolla.  

Opintotuki + asumistuki + opintolaina = Ihan hyvä summa, kun elät sen rajoissa.

Näiden summien rajoissa elämistä helpottaa muun muassa

  1. Opiskelija-asunnot tai kimppakämpät
  2. Laskut pois päiväjärjestyksestä heti kuun alussa
  3. Kuukausittainen ruokakauppabudjetti
  4. Kuukausittainen huvittelubudjetti

On hyvä asennoitua siihen, että opiskeluvuodet vaativat joitain uhrauksia. Se kuuluu asiaan. Totta kai aina olisi kiva saada enemmän, mutta realistisesti ajateltuna opiskelijat Suomessa elävät ihan maukasta elämää. Toki tämäkin on vain oma mielipiteeni! 

Katariina

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Opintotukea maksetaan siksi, että pystyy opiskelemaan täysipäiväisesti eikä palkintona siitä, että opiskelee. Siksi tulorajat on mielestäni ok ja jos ne ylittyy eli pystyy itse palkkatuloilla huolehtimaan pakollisista menoistaan niin sitten opintotukea ei makseta. Se on kuitenkin myös oma valinta miten priorisoi ajankäyttöään ja minkälaista tulo/elintasoa itselleen haluaa. Työssäkäyvä opiskelija saa kuitenkin edelleen opiskelijaedut, vaikka tulot olisivat niin korkeat, ettei varsinaista opintotukea makseta.

katariinalehtiniemi

Hei! 

Hyvä pointti tuo, että jokainen voi itse pohtia millaista elintasoa itselleen haluaa. Kaikilla ei myöskään ole resursseja työntekoon opiskelujen ohella, eikä tarvitsekaan olla. Toin mielipiteen esille ehkä siitä näkökulmasta, että Suomesta löytyy ihmisiä, jotka eivät edes halua hakea töitä, mutta saavat silti hyvät tuet. Siten olisi tietyssä määrin perusteltua, että opiskelun ohella työskentely olisi plussaa tukien päälle. Tämäkin ajatus koskee joitain henkilökohtaiseen tietoisuuteen tulleita esimerkkejä, enkä todellakaan tiedä, missä suhteessa tätä oikeasti tapahtuu. 

Totta kai on pakko asettaa jotkut rajat sille, milloin tukia saadaan ja milloin ei. Tämä oli vain pohdiskelua, jos pitäisi miettiä, miten asiat olisivat "vielä paremmin". Ehdottomasti, kuten tekstissä mainitsinkin, "aina olisi kiva saada enemmän, mutta realistisesti ajateltuna opiskelijat Suomessa elävät ihan maukasta elämää". 

Mukavaa loppuviikkoa sinulle. :) 

Pia-Maria
Mimmit sijoittaa

Tosi hyvä pointti tuo asenteen merkitys opiskelujen aikana, ja varsinkin opiskelujen jälkeen. Itselleni olisi painajaismaista jäädä loukkuun kalliiseen elämäntyyliin, eikä sen takia saada rahaa säästöön tai pystyä tekemään päätöksiä sen perusteella, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä! Ihan hyvä vaan olla vähän sniidu :)

katariinalehtiniemi

Kyllä vain! Sitä "painajaismaisuutta" ei vaan näe ennen kuin oikeasti alkaa tarkastelemaan omaa kulutusta eikä anna kuluttamisen lipua ohjailemassa elämää. Pieni pihistely oikeista asioista kasvattaa itsellä ainakin onnellisuuden tunnetta, vaikka se kuulostaakin hieman hassulta. :)

Kommentoi