Tunteiden sekamelska

Miten hallita tunteita? Sain pyynnön tehdä postauksen erilaisista tunteista pääsykoeprosessin aikana. Aihe on varmasti tuttu myös muille kuin kokeisiin pänttääville. Miksi minusta tuntuu tältä, vaikka periaatteessa tiedän asioiden olevan ok? Se on kysymys, jota joutuu välillä pohtimaan jokainen. Joskus tunne menee niinkin pitkälle, että ei osata enää ajatella asioiden olevan oikeasti ihan ok. Tunteet. Niin ihania, mutta välillä aivan kamalia. Olisipa mukavaa, jos niitä voisi poimia kuin tavaroita kaupan hyllyltä. Negatiiviset tunteet syövät ihmistä. Jos huomaat, että mielesi koostuu lähinnä huonoista fiiliksistä ja negatiivisista ajattelumalleista, pyri aktiivisesti tekemään muutos.

TUNTEITA ON PALJON ERILAISIA

Ahdistus. Alemmuus. Avuttomuus. Epätoivo. Hermostuneisuus. Huolestuneisuus. Häpeä. Hätääntyneisyys. Kateus.
Levottomuus. Kyllästyminen. Pelko. Pettymys. Riittämättömyys. Suru. Turhautuminen. Viha.
Väsymys. Ärtyneisyys.

Jo kaiken tuon lukeminen saa vatsan sekaisin.

Haaveellisuus. Hyväksyntä. Hyväntuulisuus. Hämmästys. Ilo. Kiinnostus. Kiitollisuus. Leikkisyys. Luottamus. Onni. Pätevyys. Rakkaus. Rauhallisuus. Rentous. Sisukkuus. Toiveikkuus. Tyytyväisyys. Uteliaisuus. Vapaus. Varmuus. Voitonriemu. Ylpeys. Ystävällisyys.

Nyt kuulostaa jo paremmalta. Aina ei tarvitse olla tyytyväinen, mutta liikaa negatiivisuutta pitää rajoittaa.

KONKREETTISIA ASIOITA AJATUSTEN VIERELLE

Jos koet, että et yksin pysty jäsentämään ajatuksiasi, koita päästä juttelemaan jollekulle. Ajatukset selkenevät huomattavasti ulkopuolisen muistuttaessa tosiasioista. Ei ole helppoa muuttaa tottumuksia, mutta niihin voi yrittää vaikuttaa. Se vaatii keskittymistä ajatuksiisi. Kun huomaat esimerkiksi epäileväsi itseäsi, kerro itsellesi syitä, miksi tulet onnistumaan. Tarvitset konkreettisia asioita ajatuksiesi vierelle. ”Äh, en koskaan voi päästä kouluun. Miten muka voisin olla parempi kuin tuhat muuta?” Noh vaikkapa siksi, että olet tehnyt itsellesi lukusuunnitelman, joka kattaa kaiken materiaalin, mitä kokeessa voidaan kysyä. Sen jälkeen olet kerrannut asioita niin kauan, että muistat ne. Olet tehnyt työn ja tulet tekemään vielä paljon töitä. Miksi ihmeessä et voisi onnistua? Tällöin ainut este sun polulla on sun mieli, ja siihen sä voit vaikuttaa. Sano huonoille ajatuksille, että sulla ei nyt ole aikaa niille. Ne eivät ole arvoisiasi.

Tiedän, että joku siellä nyt ajattelee, ”no helppohan se on sanoa”. Jos kokeilet, saatat yllättyä. Voi kuulostaa typerältä alkaa puhumaan itselleen, mutta se on hyväksi. Minäkin välillä toistelen ääneen, että ”kyllä sä tän handlaat, sä tiedät nää jutut”. Aloitin vasta uuden työn ja joinain päivinä ahdistun siitä, että epäonnistun työpaikalla. Silloin hoen itselleni, ”Et epäonnistu. Ja jos epäonnistut, mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?” Tiedän, että osaan ja jos en osaa, saan kysyä apua. Silti ne epäilykset ja ajatuspeikot joskus ilmoittavat itsestään. Jos en tiedostaisi sitä, että tunteet ovat vain tunteita, luultavasti epäonnistuisin siitä syystä, että en pystyisi rentoutumaan.

BIS-BAS-KÄYTTÄYTYMINEN

Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut stressaantuvat helpommin kuin toiset ja sille on ihan biologinen selitys. Kolmisen viikkoa sitten Laura Pulkki-Råback Helsingin yliopistosta piti persoonallisuuspsykologian luennon, josta minulle jäi mieleen BIS-BAS-käyttäytyminen. Lyhyesti BIS (behavioral inhibition) tarkoittaa välttämiskäyttäytymistä, jolloin ihminen toimii enemmän rangaistusten pelossa. BAS (behavioral activation) taas tarkoittaa lähestymiskäyttäytymistä, jolloin palkinnot motivoivat ihmistä toimimaan. Viidestä suuresta piirteestä neuroottisuus on liitetty BIS-käyttäytymiseen ja ulospäinsuuntautuneisuus BAS-käyttäytymiseen. BIS-BAS-reaktiivisuutta tutkittaessa kiinnitetään huomiota autonomisen hermoston aktivoitumiseen, tunteita ja muistia sääteleviin aivoalueisiin (esim. mantelitumake) sekä etuaivokuoren paksuuteen ja toimintaan.

Helsingin yliopistossa on tutkittu muun muassa puheen pitämisen aiheuttamia tunteita sekä fysiologisia vaikutuksia ihmisiin, joilta oli mitattu BIS- ja BAS-piirteiden voimakkuutta (Hox! Kukaan ei ole joko-tai, vaan piirteitä mitataan jatkumolla). Saatiin selville, että varsinkin puheen pitämisessä BIS-ihmiset kokivat epämiellyttäviä tunteita, kun taas BAS-ihmiset raportoivat enemmän positiivisia tunteita. He myös palautuivat fysiologisesti nopeammin stressaavasta tilanteesta. (Heponiemi ym., 2003). Toisessa tutkimuksessa saatiin selville, että vasemmalla aivopuoliskolla mantelitumakkeen aktivaatio korostui niillä, joilla oli lapsena todettu korkeaa BIS-käyttäytymistä (Schwartz ym., 2003). Näin ollen Laura muistutti luennolla, että stressiin reagoiminen ei ole kenenkään mielikuvitusta, vaan peräisin fysiologisista muutoksista.

AIVOT OVAT HUIJATTAVISSA

Jos stressi aiheuttaa pahaa mieltä, niin älä anna sen voittaa sinua. Tunteet eivät määritä sinua. Muistuta itseäsi siitä, mitä olet jo tähän mennessä saavuttanut. Kun puhut itsellesi positiivisia asioita, ”huijaat” aivojasi uskomaan positiivisiin asioihin. Minua neuvottiin niin, että hymyile koko matka pääsykokeeseen, vaikka ei hymyilyttäisi pätkääkään. Hymyile vastaantulijoille, vaikka he katsoisivat sinua pöljänä. Jopa 10 minuutin aktiivinen hymyileminen saattaa muuttaa mielialasi täysin. Näin viestit aivoille, että tällä hetkellä haluaisin kaiken olevan ihan hyvin. Vaikka nuo ikävät tunteet yrittävätkin lannistaa. Joskus tunteet viestivät tärkeistä asioista, mutta joskus ne vain yrittävät turhaan pelotella.

Pyri säätelemään negatiivisia tunteita, mutta korosta positiivisia. Kirjoita ylös asiat, joista olet kiitollinen, onnellinen tai ylpeä. Nauti onnistumisen tunteesta ja anna sen johdattaa sinut pitkälle elämässä.

Tekstissä mainitut tunteet on poimittu tunteiden listasta.

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Seuraathan mua jo Instagramissa @katariinalehtiniemi, linkkaan sinne aina uusimmat postaukset ja jaan viikoittain myös muuta materiaalia.

Tsemppiä!

Katariina

Kommentit (3)
  1. Kiva, että pystyin olla avuksi! 🙂 

  2. Kiitos niiin mielettömän paljon tästä blogista jo näin alkuvaiheessa! Sun kirjoittamisesta välittyy aitoa halua auttaa sun lukijoita saavuttamaan tavoitteet. Oot ihanan tsemppaava ja tykkään siitä, kuinka sun postaukset kaikkien pääsykoevinkkien ohella tarjoaa lukijoille myös mentaalista tsemppausta.
    Ajattelin joskus, että kun pääsen sisään niin perustan blogin, jossa jaan juuri tällaista, apua antavaa ja kannustavaa sisältöä hakijoille. Mutta ehkä mun ei enää kannata 😀 tää blogi varmasti tulee tarjoamaan kaikki mahdolliset avut pääsykokeeseen lukijoille <3 jatka samaan malliin! 🙂

    1. Kiitos sulle, että luet ja kommentoit ihanasti. Kommenttisi viestii siitä, että olen onnistunut tavoitteessani. 🙂 Ja hei, jos sulla riittää vinkkejä ja ajatuksia, niin varmasti blogi sun näkökulmasta olisi myös ihan hyvä idea!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *