Ladataan...

 

Vuosi sitten tähän aikaan pötkötin leikkaussalissa ja odotimme Heikin kanssa, että näkisimme esikoisemme.

10.01.2018, klo 14:48 hän syntyi. Pieni tyttö, jota rakastimme heti täydellä sydämellä. Pituutta hänellä oli 47cm ja painoa 2620g.

Nimekseen hän sai Neela Naomi ja tänään hän täyttää 1-vuotta! <3 Virallisesti hän ei ole enää vauva, vaan taapero.

Maailma muuttui odottamattomalla tavalla silloin, kun sain pienen neidin syliini ensimmäisen kerran ja siinä liikuttuneessa tilassa ymmärsin, että hän on siinä, meidän tyttäremme. Ei sitä tunnetta, onnea ja rakkautta tai voi ymmärtää, ennen kuin sen kokee. Tajusin, että tämä on elämän tarkoitus ja minä olen tämän pienen ihmeen äiti. Me Heikin kanssa teemme kaikkemme hänen eteensä - kuolemaan saakka. 

Neela taisi olla neljän päivän ikäinen, kun mentiin mun vanhemmille kylään. Äiti sanoi mulle, että: "Ihan kuin te olisitte ollut vanhempia aina".

Kun miettii mennyttä vuotta, on kaikki sujunut todella hyvin. Vauvavuosi ei sisältänyt sen kummempia hankalia tai raskaita vaiheita, sillä Neela on ollut aina todella tyytyväinen vauva. Kaikki on toki ollut uutta ja onhan tässä matkan varrella joutunut opettelemaan vaikka ja mitä. Muistan vieläkin, kuinka stressasin osaanko ostaa oikean kokoisia vaatteita, mitkä vaipat on hyviä tai varmistelua yöllä tai päiväunilla, että hengittääkö meidän pieni ihme. Unettomat yöt, itkut ja toisinaan ne pienet riittämättömyyden tunteet ovat kaiken tuon pienen arvoisia. Mitä tahansa hänen vuokseen.

Raskausaikana minulle monesti sanottiin, että sitä vain osaa, se äitiys tulee luonnostaan. Ehkä nyt vihdoin ja viimein uskon sen. Minä olen osannut, olen ollut maailman paras äiti Neelalle. 

Olen niin onnellinen kiitollinen siitä, kuinka hyvä isä Heikki on Neelalle. Maailman paras. Hän on alusta asti osallistunut jokaiseen hetkeen, tekemiseen ja vaihtanut kakkavaippoja mutisematta. Kun Neelalla on paha mieli, Heikki ottaa hänet syliinsä ja lohduttaa. Hän lukee kirjoja, leikkii, nukuttaa ja osoittaa hellyyttä ja tekee asioita Neelan kanssa, olivat ne arkisia tai ihan extempore. 

 

Luonteeltaan Neela on tyytyväinen ilopilleri, menevä, rohkea, temperamenttinen ja erittäin tulinen tapaus, kun sille päälle sattuu. Hän on kiinnostunut asioista ja pitää tärkeänä päästä osallistumaan kaikkeen. Neela osaa vahvasti osoittaa mieltään ja esimerkiksi pukeminen, tai nukkumaan meneminen on välillä aikamoista taistelua.

Neela omistaa loistavan ruokahalun ja on valmis maistamaan kaikkea. Ruokailu tapahtuu sormin ja hienosti se lusikka tai haarukkakin menee suuhun. Neela nukkuu kokonaisia öitä, n. 10-13 tuntia ja kahdet päiväunet. Uusia taitoja harjoitellaan välillä yölläkin, nimittäin puhumista, tanssimista ja seisomista. 

Neiti rakastaa osallistua kaikkiin arkiaskareisiin. On tärkeää seurata miten ruoka valmistuu, mitä imurin tai rätin kanssa tehdään. Hän on myös hyvä auttamaan vaatteiden laitossa (purkamisessa) pesukoneeseen tai kaappiin.

Neela seisoo ja kävelee tukea vasten, seisoo hetken ilman tukea, laskeutuu sohvalta tai tuolilta itse, antaa pusuja ja haleja, heiluttaa, havannoi ympäristöä ihan eri tavalla, hän myös tunnistaa oman nimensä hienosti, matkii sanoja, osaa näyttää sormella asioita, mitä haluaa syödä tai leikkiä. Hän osaa pyyhkiä oman suun ja tanssii kun kuulee musiikkia. Neela kurkkii tuolien takaa ja alta, taputtaa käsiään tahdissa ja osaa leikkiä "piiloleikkiä", hän tunnistaa eläimiä, kun luetaan kirjoja. 

Neelalla on asiaa ihan hirveästi ja me jutellaankin päivän aikana todella paljon. Täytyy myöntää, että moni jää kakkoseksi. :D Sanojakin on alkanut tulemaan ja niistä yleisimpiä ovat äiti, lamppu, hauva ja auto. Satunnaisia sanoja ovat mm. norsu, häntä, ei, hyvä, vaippa, joo/juu, kukka.

On ihana huomata, millaisia ihmisiä Neelan elämään kuuluu ja kuinka paljon rakkautta ja välittämistä tyttö tulee saamaan. 

Toivomme että Neelan vierellä kulkee suojelusenkeli, joka pitää hänestä huolta aina. Varsinkin silloin, kun me ei olla näkemässä. Me suojelemme sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä. 

Lauantaina juhlitaan Neelan syntymäpäiviä talvisella teemalla!

Hyvää syntymäpäivää Neela 1v! <3 

 

 

Ladataan...

Hyvää uutta vuotta kaikille! Viikko sitten en muistanut, milloin olisin ollut niin väsynyt ja loppu. Edelliset pari kuukautta olivat todella raskaita ja porskutin eteenpäin säästöliekillä. Joulukuu meni hujauksessa muuttokiireiden takia, mutta onneksi kaikki saatiin valmiiksi ennen jouluaattoa. 37 neliön yksiön seinät alkoivat kaatua pahasti päälle, mutta onneksi nyt se on takanapäin. Olin ajatellut, että muuton yhteydessä tai sen jälkeen kokisin haikeutta, mutta päin vastoin - olin helpottunut. Käpylän hoodit ja ensimmäinen oma asunto jäi historiaan, mutta niinhän ne elämäntilanteet muuttuu. Nokka suuntasi kohti itä-Helsinkiä ja Kruunuvuorenrantaa.

Talo valmistui juuri ennen muuttopäivää, eli ollaan ensimmäiset asukkaat täällä! Asunnossa on 60 neliötä, vaatehuone, lasitettu parveke ja kauniit pinnat, jotka tekevät tästä täydellisen kodin. Tavarat on saatu paikoilleen ja nyt voin vihdoinkin hengittää ja nauttia taas täysillä arjesta.

Jouluaattona heräsin tuttuun tapaan aikaisin katsomaan joulupukin kuumaalinjaa. Neela vielä nukkui, joten sain hetken rauhassa fiilistellä. Neidin herättyä otin hänet kainalooni ja tapiteltiin peiton alla tv:tä hetki yhdessä. Kurkattiin ikkunasta ulos ja siellä oli lunta! Täydellistä. <3 Suunnattiin Neelan kanssa pulkkamäkeen! Päivällä äiti ja isä tulivat auttamaan viimeistelemään ruoat ja illemmalla, ruokailun jälkeen jaettiin lahjat. Vaika tuo pieni neiti ei joulusta vielä oikeen mitään ymmärtänyt, tykkäsi hän katsella paketteja, repiä niitä auki ja seurata meidän muiden reaktioita. Jaksoi hän hetken leikkiäkin uusilla leluilla. Täydellinen päivä. <3 

Ensi viikolla juhlitaan Neelan 1-vuotis syntymäpäiviä! <3 Juhlien teemasta, koristeluista ja tarjottavista on jo selvä visio, mutta nyt vain täytyy malttaa vielä hetki.

Viime vuonna minusta tuli ihanan tytön äiti, enkä voisi olla onnellisempi ja kiitollisempi. Jokainen äiti varmasti tietää, millaista on tulla äidiksi ja millainen se ensimmäinen vauva vuosi oikein on. 

Vuosi 2018 piti sisällään mm. Synnytyksen, äidiksi tulemisen, baby bluesin, kuplassa elämistä, perheen kesken oleilua, urheilua, rakkautta, pettymyksiä, ystäviä, onnenkyyneleitä, väsymystä, yksinäisyyttä, vauvan vaatteita, tuttipulloja, pukluja, kakkavaippoja, soseita, matkustelua, sekä rintojen pienennysleikkauksen ja uuden kodin.

Mennyt vuosi piti sisällään myös sellaisia hetkiä Neelan kanssa, mitkä ovat kultaakin kalliimpia. 

Mitähän tämä vuosi pitää sisällään? <3 

xx Viivi

 

Ladataan...

Ladataan...

Ennen kun lähdet lukemaan postausta tämän enempää niin toivon, että kukaan ei vedä tästä hernettä nokkaansa. Lapsen saaminen on maailman upein juttu, eikä ne "pinnalliset asiat", kuten ulkonäkö ole välttämättä se tärkein asia. Mutta varmasti oma terveys on? Tämän postauksen aiheena ole dissata niitä äitejä, joille mm. liikunta ei ole siinä top kolmosessa, tai painoa on enemmän kuin olisi tarpeen. Tämän kirjoituksen aihe on vain muistuttaa, että siitä omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta, sillä me äidit ollaan täällä aika hyvästä syystä.

Aina ei ole energiaa, eikä jaksamista huolehtia omasta hyvinvoinnista, koska se tärkein, lapsi (tai lapset) menevät kaiken edelle - luonnollisesti. 

Mun mielestä on kuitenkin muistettava, että meidän jokaisen täytyisi pystyä saamaan päivässä, kerran viikossa, tai pari kertaa kuukaudessa se pieni hetki edes itselleen. Vain itselleen. <3

Jotkut tuntemattomat henkilöt kenet olen tavannut eivät ole uskoneet, että olisin pienen, alle vuoden ikäisen lapsen äiti. He katsovat vartaloani ja kommentoivat: "Mutta.. Ethän sä voi olla".

Mitä ihmettä? Siksikö, koska olen hoikka ja urheilen? Siksikö, kun olen joskus harvoin jaksanut laittautua ja miettinyt, mitä laitan päälleni verkkareiden sijaan. 

Onko oikeasti meillä äideillä joku muotti mihin pitää sopia? Jos meidät laittaisi riviin naisten kanssa, jotka eivät ole äitejä, niin tunnistettaisiinko meidät heti? Onko nykyään oletusarvona se, että äidit ovat räjähtäneitä, ylipainoisia tai muuten vaan "mammoja?" Miten nyt kukin tuon "mamma-sanan" haluaa lukea. Somea lukiessani tulee välillä ilmi, että niitä äitejä jotka pitävät itsestään huolta katsotaan vähän vinoon. 

Aiheena tämä raskaudesta palautuminen jakaa mielipiteitä. Jotkut ovat sitä mieltä että raskauskilot on hyvä karistaa nopeasti pois, jotta olo ja kroppa normalisoituu. Jotkut ovat taas sitä mieltä, että mikään kiire ei ole mihinkään ja jos kiloja jää, niin jääköön - lähtee tai ei. Osa taas taistelee siitä, että ei kuihdu kokonaan. Meitä on niin erilaisia ja me ajattelemme eri tavalla. Jokainen ajatusmaailma on varmasti ok.

En kiellä, etteikö jossain vaiheessa alkuraskaudessa päässäni pyörinyt ajatus, että mitenköhän kroppani tästä sitten palautuu. Raskaus on niin suuri muutos naisen keholle, että kukaan ei alkumetreillä tiedä mitä tapahtuu.

Ennen raskautta painoin 56-57 kiloa. Thainyrkkeilyn takia painoni heitteli helposti 54-57 kilon välillä. Mun on ollut aina helppo pudottaa painoa ja hieman korotella tarvittaessa. Raskausaikana mulle tuli yhteensä 12-13 kiloa lisää painoa. En ole koskaan painanut yli 60 kiloa, mutta silloin painoin. Tottakai tämä aluksi kauhistutti, kun mun raskaushimoihin kuului lehtisalaatti ja vichy. :D Mietin, että miten "näin monta kiloa" voi tulla lisää?! Loppujen lopuksi tajusin, että tuohan on hoikalle, treenaavalle ihmiselle todella vähän. Kun saavuimme synnärille 10.01.2018, painoin 70 kiloa. Kun lähdin synnäriltä, paino oli pudonnut 65 kiloon. Päästiin kotiin ja ei mennyt varmaan paria kuukautta kauempaa, kuin painoin 60 kiloa.

Nyt marraskuussa painan 56 kiloa. Ruokailun jälkeen vatsani turpoaa eri tavalla kuin ennen, mutta muuten näytän samalta, kuin ennen raskautta. Ja mitä väliä? Mun vatsassa on kasvanut pieni ihme!

Raskauden ja synnytyksen jälkeen tuoreet äidit usein stressaavat vartalostaan ja siitä, kuinka hyvin ne kuuluisat "raskauskilot" karisevat. On myöskin niitä, jotka eivät välitä kyseisistä kiloista ollenkaan. Haluan painottaa vielä, että se on todellakin ok. Itse urheilijana pidin tärkeänä, että en anna kilojen jäädä, tai itseni repsahtaa, vaan hoidan itseni nopeasti kuntoon. Tähän vaikutti myös se, että kun painoin reippaasti yli 60kg, aloin kärsimään selkävaivoista. Kun paino putosi alle tuon kilomäärän, kivut katosivat. 

Joku kuitenkin miettii, että paljonko mulla on pituutta ja olinko muka ylipainoinen yli 60 kiloisena? En todellakaan ollut. Olen 171cm pitkä ja tuo paino on minulle täysin normaali, mä en vain tuntenut itseäni hyvinvoivaksi tuossa painossa.

Synnytyksen jälkeen en kuitenkaan lähtenyt kiirehtimään, vaan palautuminen tapahtui omalla painollaan. 

Oli sitten kyseessä raskauden jälkeiset ylimääräiset kilot, ylimääräiset kilot ilman raskautta, tai vaikka vauva-arjen keskellä kertyneet kilot, niin asialle kannattaa tehdä jotain. Huono olo fyysisesti vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin ja energiatasoihin. Perhe-elämä ja arki varsinkin vauvaperheessä on kiireistä ja välillä oma aika on koetuksella. On ajanjaksoja ja vaiheita, jolloin sitä aikaa on hyppysellisen verran, tai ei juuri ollenkaan.

Kaikki on yleensä kuitenkin järjestettävisssä ja tässäkin päästään siihen luovaan osioon! Missä, miten ja milloin pidän itsestäni huolta?

DIEETIT

Telkkarista näkee jatkuvasti mainoksia erilaisista pikadieeteistä, jotka takaavat nopean ja uskomattoman muutoksen. ”Haluatko laihtua ja saada nopeasti ja helposti uskomattomia tuloksia! Sinun ei tarvitse tehdä juuri mitään!”

Nopeat dieetit ovat eivät onneksi nykyään enää ole niin "in" kuin ennen. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että en suosittelisi niitä kenellekkään.  Monet asiakkaani ovat kertoneet erilaisista dieeteistä mitä he ovat kokeilleet ja arvatkaa ovatko ne toimineet? Eivät. 

Nopeasti pudotettu paino tulee melkeinpä yhtä nopeasti takaisin. Varsinkin tammikuu monella on monelle "uutta aikaa" ja tällöin tavoitteena laihdutus tai jonkinlainen elämäntapamuutos prosessi käynnissä, siksi on hyvä tunkea dieettejä niin someen kuin telkkariinkin. Nutrilett, Easydiet ja kaikki muut pussikeittoruoat, jotka korvaavat aterian, on mielestäni lähes aina huono vaihtoehto laihduttajalle. Monet dieetit ovat pelkkää tyhmää näännytystä, missä en näe mitään järkeä.

Näiden sijasta suosittelisin mielummin tavallista, monipuolista ja terveellistä ruokaa sekä liikuntaa. Mikäli jostain syystä liikunta ei onnistu, kannattaa aloittaa se mahdollisimman matalalla kynnykseltä. Ruokavaliolla tehdään jo paljon ihmeitä.

URHEILEMINEN

  1. Jos treenit eivät suju, keskity ruokavalioon.
  2. Aloita koti- tai ulkotreeneistä, mikäli kuntosalille meneminen tuottaa vaikeuksia.
  3. Jos yksin treenaaminen tuntuu vieraalta, kysy kaveria tai  tyttö/poikaystävääsi mukaan!
  4. Tutustu erilaisiin urheilulajeihin, varmasti on joku harrastus, mikä sopii juuri sinulle!
  5. Kuntosaleja löytyy joka nurkalta. Käy pyörähtämässä ja tutustumassa. Siellä on ammattilaisia jotka auttavat sinut alkuun!
  6. Jos rakastat herkkuja, niin miltä kuulostaisi karkkipäivä kerran viikossa? Voin luvata, että se on parempi vaihtoehto kun jokapäiväinen karkin vetäminen. Kun sokeriin jää koukkuun, siitä on vaikea päästä eroon. Ilman sokeririippuvuutta olo on paljon pirteämpi, energisempi ja positiivisempi!
  7. Tekosyy: Aika ei riitä? Höpö höpö. Treenata voi missä vain ja moni kuntosali on auki 24/7.
  8. Huono rahatilanne? Mistä lähtien treenaaminen esim. kotona, ulkona tai yleisillä paikoilla on maksanut? 

Kuntoilun merkitystä ei tule unohtaa, mutta kuitenkin jopa 80 prosenttia tavoitteiden kiinni saamiseksi on niin simppeli, mutta haastava avainsana: ruokavalio. On paljon heitä, jotka treenaavat paljon, mutta mitään muutoksia ei tapahdu. Hyvällä tuurilla sitä vetää itsensä ihan piippuun. No, he syövät ja treenaavat väärin.

RUOKAVALIO

On vaikea aloittaa yhtäkkiä radikaalia muutosta. On haastavaa ruveta syömään ja ostamaan kaupasta sellaisia ruokia, joita ei välttämättä usein edes tee mieli ja joihin ei ole tottunut.Täytyy olla positiivinen ja motivoitunut asenne hommaan.

On myös helppoa mennä vanhan kaavan mukaan, joka ainakin mun mielestä on joskus ollut helpompi vaihtoehto vauva-arjen keskellä, tai rankan työ- ja treenipäivän jälkeen:

- Ostaa nopeaa valmisruokaa

- Käydä pikaruokaravintolassa

- Napostella jatkuvasti, myös iltaisin/yöllä

- Korvata välipalat herkuilla

Ateriarytmi tärkein. Kaiken A ja O on säännöllinen ateriarytmi. Syö päivän aikana 5-7 ateriaa välipalat mukaan lukien. Muista, että pelkkä banaani tai omena ei ole riittävä välipala vaan välipalasta on saatava riittävästi energiaa ja ravintoaineita, sillä se on ateria siinä missä muutkin.

Ei hiilihydraatteja illalla. Perussääntö, mikä on syytä pitää mielessä, on rajoittaa hiilihydraatteja iltaa kohti. Pyri siis nauttimaan suurempi osa päivän hiilihydraateista päivän alkupuoliskolle ja illalla keskittyä ottamaan tarvittava energia proteiineista ja hyvistä rasvoista.

Proteiinit avainasemassa. Proteiinit ovat lihastemme rakennusaineita, joten niiden saanti onkin välttämätöntä painonpudotuksessa, koska ne ylläpitävät lihasten säilyvyyttä. Lihakset polttavat levossa selvästi enemmän kaloreita kuin rasvakudos. Proteiinit pitävät myös nälän tunnetta poissa ja verensokerin tasaisena pitkään. Proteiinit sisältävät vähemmän kaloreita kuin rasva ja hiilihydraatit, mutta niiden pilkkomiseen kuluu elimistöltä enemmän kaloreita kuin esimerkiksi hiilihydraat- tien pilkkomiseen. Proteiineja olisi hyvä saada päivän jokaisella aterialla välipalat mukaan lukien vähintään 15-30g/ateria riippuen henkilöstä.

Liika ylipaino ei tee kenellekään hyvää. 

Pienillä muutoksilla kannattaa lähteä käyntiin.

- Keskity terveelliseen ravitsemukseen. Varsinkin aamupalaan!

- Syö kasviksia jokaisella aterialla ja syö hedelmiä joka päivä.

- Syö säännöllisesti (esim. klo 8, 10, 12, 14-15, 18, 20)

- Aloita liikuntaharrastus, harrasta sitä 2-3 kertaa viikossa (Älä unohda koti- tai ulkotreenejä. Ne eivät maksa mitään!)

Kun menet ruokakauppaan, on hyvä tehdä ostoslista jo valmiiksi. Tässä meidän peruspohjasta poimittuja:

- Erilaisia vihanneksia

- Kasviksia, marjoja ja hedelmiä

- Vähärasvaista lihaa (kalaa, kanaa ja naudanjauhelihaa 10%)

- Täysjyvätuotteet (esim. pasta, riisi)

- Pottuja

- Vähärasvaiset maitotuotteet, joissa on proteiinia (esim. maitorahkaa, raejuusto, luonnon jogurttia, rasvatonta maitoa) Vaihtoehtona tietysti kauramaito! 

- Kananmunia

- Puurohiutaleet 

Tuohon lisäksi ostetaan aina kaappiin vichyä, juustoa tai fetaa, kahvia/teetä ja perus tarvikkeita. 

Hyvin ja terveellisesti syöminen on helppoa ja siihen pystyy kuka tahansa, jos vain haluaa. Muista, että muutokset vievät aikaa. Lisää uusia muutoksia elämääsi pikku hiljaa. 

Jos sinun täytyy oikeasti laihduttaa, tai saada itsesi fyysisesti parempaan kuntoon siltä kantilta, että jaksaisit arjen keskellä paremmin, niin tee se! Tiedosta, että se tekee sinulle hyvää ja kysy itseltäsi, mikä tekee sinulle hyvää. Älä koskaan unohda omaa hyvinvointiasi. Jokainen äiti (ja isä) tietää, että jostain sitä energiaa aina vaan löytyy. Äärirajoilla ei aina kuitenkaan tarvitse mennä. 

Jos palataan vähän taakse päin, niin mun suhde ruokaan ei ole ollut mikään paras mahdollinen. Oon sairastanut anoreksiaa, joten voitte vain kuvitella millainen kranttu oon ollut syömisen ja ruokavalioni suhteen. Joten kyllä, mä tiedän kuinka hankalaa on syödä ja noudattaa terveellistä ruokavaliota, tai edes syödä. Ties kuinka monta kertaa olen laittanut puhelimeeni muistutuksen; ”SYÖ!”, ja skipannut ruokailun. Joskus tottakai oli kausia, milloin meni paremmin, mutta suurimmaksi osaksi syöminen on ollut vuosia mulle haaste. Ei se, että söisin roskaruokaa, vaan se että en syönyt juuri mitään. Saatoin syödä päivässä pari palaa fetaa ja ruokalusikallisen verran tonnikalaa, plussana kahvia ja vettä. On hassua ajatella, että voiko kaupassakäynti ja syöminen oikeasti olla mukamas niin hankalaa, vaikka sinulla olisi täydelliset ohjeet terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon.

Haluan tässä postauksessa painottaa, että liikunta ei ole kaikkien juttu. Minä itse henkilökohtaisesti en ole koskaan tavannut sellaista ihmistä, joka ei nauttisi liikkumisesta missään muodossa. Liikunnaksi voi laskea myös arkiliikunnan.

Seuraavaksi pieni vinkki niille, jotka kamppailevat väsymyksestä ja suuresta näläntunteesta päivän aikana, tai sen jälkeen, kun talo hiljenee. Liian väsyneenä ei oikein jaksa kiinnostaa ruoanlaitto, tai mitä suuhunsa pistää. Tuttu juttu!

Kun menet ruokakauppaan, olisi hyvä, että olisit syönyt jotain sitä ennen. Kaikista pahinta on mennä super nälkäisenä ostoksille, silloin hermo pettää nopeammin eikä voimavaroja ole myöskään siihen tärkeimpään, eli ruoanlaittoon.

Ennen ruokakauppaan menemistä kannattaa jo valmiiksi tehdä kauppalista, jonka ottaa mukaan ostoksille. Se helpottaa ja nopeuttaa sinua ruokakaupassa. Helposti sitä nimittäin työpäiväna ja treenien jälkeen väsyneenä ja nälkäisenä nappaa kaupasta mukaan jotain helppoa ja nopeaa. Toinen vaihtoehto on hakea mättöä, eli pizzaa, kebabia tai hampurilaisia. 

Kun mietit mitä kokkailisit keittiössä, valitse sellaiset raaka-aineet jotka tukee ruoansulatustasi ja elimistösi toimintaa sen sijaan, että se kuormittaisi sitä. Voit taatusti paremmin! Kun syö fiksusti ja tasapainoisesti, paino pysyy hallinnassa ja sinä voit hyvin.

Ihmisen ruokavalio – oli hän dieetillä tai ei – muuttuu helposti yksipuoliseksi ja ostoskoriin päätyy aina sitä samaa. Vaihtelua saa helposti esimerkiksi tutkimalla kaupan hevi-osastoa uusin silmin – onko jotain vihanneksia ja kasviksia, joita et ole koskaan maistanut/kokannut? Katsasta myös pakasteallas – pakasteissa ravintoaineet säilyvät hyvin ja erilaiset vihannessekoitukset ovat todella helppoja käyttää. Samaten mausteita kannattaa käyttää rohkeasti. Etenkin tuliset mausteet edistävät rasvan palamista.

Vinkki: Esimerkiksi naudan paistijauhelihassa on huomattavasti vähemmän rasvaa kuin nauta-sikajauhelihassa. Kun ostat lihaa ja kalaa, vältä valmiita marinadeja, joissa on usein paljon sokeria, rasvaa ja lisäaineita. Ylipäätään erilaisten kastikkeiden kanssa kannattaa olla tarkkana – ne voivat olla melkoisia kaloripommeja. Lihan maustaa helposti itse kuivamausteilla ja yrteillä!

Suosittelen, että valmistat itse ateriasi alusta loppuun, näin tiedät mitä syöt!

Me ollaan päädytty Heikin kanssa ottaa sellaiseen käytäntöön, että käydään kerran viikossa ostamassa viikon ruoat, esimerkiksi perjantaina, jolloin viikonloppuna on aikaa tehdä alkuviikon ruoat. On meillä kerran, ehkä kaksi viikossa myös ns. ”herkkupäivä”, jolloin voidaan vähän poiketa arjen rytmistä. Ja mikä parasta, kyseinen tapa säästää rahaa, koska heräteostoksia ei tule niin paljon. 

On myös hyvä muistaa, että näytämme ruokailutottumuksillamme esimerkkiä Neelalle. Neela syö normaalisti aina samaa ruokaa kuin mekin, mutta tietysti hieman sovellettuna. 

Älkää äidit stressatko sitä, miltä te tulette näyttämään raskauden ja synnytyksen jälkeen. Kaikki tapahtuu ajan kanssa. Jos kaipaatte elämäntapamuutosta syystä tai toisesta, tehkää se ja keskittykää vain ja ainoastaan siihen, että te voitte hyvin! Niin ulkoisesti, kuin sisäisesti. On tosi ok herkutella ja nauttia elämästä, mutta minä itse tekisin sen mielummin niin, että tuntisin oloni hyväksi joka päivä.

Tämä postaus ei ole vain äideille. Tämä on kaikille niille, jotka kaipaavat päiviinsä enemmän energiaa ja miettivät muutoksia, joilla parantaa omaa elämänlaatua.

Minun mielestäni kaikista tärkeintä on, että toin tähän maailmaan jotain ainutlaatuista ja kaunista. Oma lapsi - se elämän tarkoitus. <3

xx Viivi

Ladataan...

Ladataan...

 

Vauvakirjasta poimittua

Onnea puoli vuotiaalle Neellalle! <3 

Sinä olet tyytyväinen, nauravainen, iloinen, temperamenttinen ja liikkuvainen tyttö. Tarkkailet ja ihmettelet kaikkea mitä tapahtuu ja haluat osallistua arjen tapahtumiin. Tartut leluihin ja liikuttelet niitä lattiaa pitkin. Kurotat esineitä kohti ja viihdyt vatsallasi käsien varassa, kohta varmaan lähdet jo liikkeelle. 

  • Olet löytänyt varpaasi ja yrität pungertaa istumaan. 
  • Sinulla on kaksi alahammasta.
  • Yrität päästä eteenpäin ja menet konttausasentoon. 
  • Istut syöttötuolissa. 
  • Hampaita harjataan kaksi kertaa päivässä. 
  • Liikut taaksepäin ja napasi ympäri. 
  • Pyllysi nousee taivasta kohti, kun yrität päästä eteenpäin. 
  • Passikuva otettu ja nyt sinulla on ikioma passi! 
  • Vierastat välillä, mutta hyvin vähän. 
  • Olet harjoitellut leikkimielisesti mukista juomista. 
  • Haluat itse syödä käsin, lusikalla ja pitää tuttipullosta kiinni juodessasi. 
  • Loppukuusta konttasit pienen matkan! 
  • Olet kaikkiruokainen ja syöt hyvällä ruokahalulla.
  • Sinulla on mainiot unenlahjat. Nukuit jo 5kk iässä kokonaisia öitä, parhaimmillaan 10-12 tuntia. 

7kk

Hei pieni! Pian me lähdemme Kreikkaan koko perhe! Valitsimme isäsi kanssa tutun ja turvallisen Rodoksen, joka on ollut vuosia meidän lemppari matkakohde! Sinulle on tulossa kaksi ylähämmasta. Seitsemän kuukauden iässä menet konttausasentoon ja liikut pienen pieniä matkoja eteenpäin. Nautimme lämpimistä kesäpäivistä ja odotamme ensimmäistä yhteistä lomamatkaamme kovasti. Kävimme ottamassa sinulle tuhkarokkorokotteen tulevaa matkaa varten. Sinä haluat syödä itse lusikalla ja sormiruokailu sujuu hyvin.

8kk - Ensimmäistä kertaa ulkomailla

Saavuimme Kreikan Rodokselle ja täällä on todella lämmin. Aurinko paistaa eikä taivaalla näy pilven pilveä. Sinä täytit kahdeksan kuukautta täällä ja vietimme kyseisen päivän rannalla. Täällä me koko perhe lomaillaan kaksi kokonaista viikkoa! Olemme käyneet joka päivä uimassa ja sinusta se on todella kivaa. Kiljut ja naurat riemuissasi, kun edes katsot merta päin ja kuulet lauseen "mennäänkö uimaan"? Olet täällä ruvennut seisomaan tukea vasten. Sinä viihdyit lentokoneessa todella hyvin ja nukuit melkein koko matkan.

Osaat hienosti istua selkä suorassa ja kuukauden lopussa aloit konttaamaan ihan kunnolla pidempiä matkoja! 

Pituus 70cm ja paino 8kg.

9kk - Toisen kerran ulkomailla

Täytit yhdeksän kuukautta, kun lomailimme Kreikan Kosilla. Tällä kertaa vietimme tyttöjenreissua ja mukana oli minun äitini "Mäity" ja Marianne. Tämä oli sinun toinen matkasi Kreikkaan ja tälläkin kertaa lentomatka sujui todella hyvin, ilman itkua ja harmitusta. Hotelli on todella viihtyisä ja huoneemme on iso kolmio, missä on kaksi parveketta. Täällä on lämmin, mutta illat hieman viileämpiä. Tykkäät kontata ympäri hotellihuonetta ja nouset hienosti seisomaan tukea vasten. Sinä syöt reippaasti ruokaa ja vielä inhokkiruokia ei ole osunut vastaan. Sinulla on alhaalla neljä hammasta ja ylhäällä kaksi! Jos sinua kieltää, sinä loukkaannut ja pahoitat mielesi.

  • Sinä osaat taputtaa käsiäsi yhteen ja huutaa: "Jee, jee"!
  • Rupeat tanssimaan, kun joku laulaa tai kuulet musiikkia.
  • Sinun lempiruokasi on äidin tekemä spagetti bolognese.
  • Käytät loistavasti käsiäsi sormiruokaillessa.
  • Konttaat hurjaa vauhtia.
  • Juttelet paljon ja sinusta lähtee kova ääni.
  • Kuljetat leluja mukanasi ja viihdyt pienen hetkin omissa leikeissäsi.
  • Kylvyssä tykkäät potkia ja lyödä vettä käsilläsi. 
  • Osaat itse kääntää kirjan sivuja kun luetaan.
  • Rummutat leluja ja heiluttelet helistimiä kuin viimeistä päivää.

Sinä olet niin loistava ja taitava tapaus. <3 

 

Tähän saakka voin vain kertoa, että tämä kuluva vauvavuosi on ollut ihana, avartava ja tottakai mullistava. En vaihtaisi äitiyttä mihinkään ja olen niin ylpeä, että olemme saaneet noin täydellisen tytön. Neela on tyytyväinen lapsi joka valloittavalla persoonallaan ihastuttaa jokaisen.

Tässä tosiaan lyhyesti Neelan vaiheet puoli vuotiaasta melkein tähän hetkeen asti. <3 Seuraavassa postauksessa pääsette kurkistamaan meidän tähän hetkiseen arkeen.

Kirjoitan vielä erillisen postauksen meidän Kreikan matkoista. Sieltä löytyy sitten meidän ihania lomakuvia ja fiiliksiä! 

xx Viivi

Pages