Koronakriisin jälkeen minä…

Korona moukaroi ja Suomessa ollaan vasta epidemian alkumetreillä. Silti eri medioissa näkyy jo orastavia toiveita ajasta jälkeen koronan. Omassa arjessani korona ei enää tehnyt suuren suuria muutoksia. Minulle viimeinen vuosi on ollut yhtä muutosta. Raskaus, töistä pois jääminen, kuopuksen syntymä, uusi arki kahden lapsen äitinä ja siihen vielä tämä koronahässäkkä. Melkoista turbulenssia siis. Odotan silti kieli pitkänä aikaa koronan jälkeen. Olen muhitellut mielessäni jo asioita, joita teen koronan jälkeen.

Tässä tulee minun bucket list:

Halaan kaikkia läheisiä, joita näen. Ihan vaan, koska voin!

Menen ravintolaan syömään, ilman lapsia. Kokkaus on kivaa, mutta kuten jo äitiyslomalle jäädessäni kirjoitin, kaipaan todella aikaa, kun sai vaan astella valmiiseen pöytään. Tällä hetkellä kyökissä tulee vietettyä monta tuntia viikossa. Ruuan kokkaaminen lisäksi pitää suunnitella ruuat, käydä kaupassa, tiskata ja siivota. Ja yleensä ruokaa ei saa syödä rauhassa. Hyvä on se päivä, jona ruokailu keskeytyy vain kerran.✌️

Tekisipä joku muu välillä ruokaa. Ja hoitaisi tiskit.

Menen treenaamaan, yksin. Koko loppuraskauden odotin aikaa, kun pääsen mahasta ja sen tuomista rajoituksista eroon. Synnytyksen jälkeen odotin, että pääsisin pikkuhiljaa normitreeneihin kiinni. Kun viimein alkoi tulla päiviä, kun sain lähteä yksin treenaamaan, iski korona. Nyt ollaan treenattu perheen kesken mettägymillä. Kivaa, mutta hieman kuluttavaa.

Lapsen kanssa treenaaminen on ihan jees, mutta yksin parasta!

Lähden kavereiden kanssa ulos. Viime vuonna oli peräti kolmet polttarit ja häät, joissa sain kunnian olla kuskina. Myös monta muuta tapahtumaa meni sivu suun raskauden takia. Olin koko alkuvuoden odottanut maalis- huhtikuussa olevia tyttöjeniltoja, mutta ullatuus, ne peruuntuivat.

Menen kampaajalle. Olen käynyt viimeksi kampaajalla öööööö, syyskuussa? 🤪🙈 Loppuraskaudessa en nähnyt tarpeelliseksi, heti synnytyksen jälkeen ei ollut ekana mielessä, nyt ei oo ollut mitään väliä, koska ei näe ketään. Niinä päivinä kun jaksaa olla edes hitusen kiinnostunut omasta ulkonäöstään, saa roikkuvat hiukset aikaan epätoivoa.

Menen treffeille miehen kanssa. Oikeastaan ihan sama mitä tehdään, kunhan saadaan olla kahden ja joku muu huolehtii lasten tarpeista. Edes hetken.

Menen keikalle. Livemusiikki tuntuu ajatuksena ihanalta luksukselta. 😍

Poksautan skumppapullon. Kuohuva kruunaa juhlan kuin juhlan.

Hyvä kuohuva kuuluu juhlaan!

Jostain reissusta haaveilen myös, mutta jostain syystä niiden ajattelu tuntuu kaikkein kauimmaiselta. Suorastaan utopistiselta. Ehkä sitten joskus. 🤷🏼‍♀️

Mitä sinä teet ensimmäiseksi koronakriisin päätyttyä?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *