Nyt tarvitaan asennemuutosta

Koko syksyn olen odottanut tulevaa äitiysvapaata ja sitä, että pääsen katsomaan kaikki katsomattomat sarjat, leffat sekä lukemaan/kuuntelemaan kirjoja. Sarjoja ja leffoja en ole vielä päässyt katsomaan, mutta olen päässyt viimein aloittamaan ihka ensimmäisen äänikirjan kuuntelemisen. Kuunneltavaksi kirjaksi valikoitu kansainvälinen bestseller Asuinkelvoton maapallo – elämä lämpenemisen jälkeen. Ei varsinaisesti mikään kevyt aihe, mutta olen kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja ennen kaikkea siitä, mitä me ihmiskuntana voimme tehdä hillitäksemme lämpenemistä. Olen nyt noin puolivälissä kirjaa ja tähän saakka se on ollut todellista faktojen tykitystä ja maalannut ihmiskunnan lähitulevaisuudesta melko apokalyptisen kuvan. Kuunnellessa nousee kylmä hiki otsalle, mutta eipä totuuden kieltäminenkään mitään auta. Ja tottahan sitä heräsi jälleen ajatus, onko uuden ihmisalun saattaminen tälle maapallolle missään määrin järkevää. Aihetta sivutaan myös kirjassa. Näin Madridin ilmastokokouksen alla ajattelin avata, miksi ilmastonmuutos minusta tarvitsee tuekseen ennen kaikkea asennemuutosta!

Ilmastonmuutos vaatii asennemuutosta

Voin raskain sydämin myöntää, että en ole aina elänyt kovin kestävällä tavalla. 90-luvun monilapsisen perheen jäsenenä lapsuusaikamme oli aika tiukkaa. Olosuhteiden pakostakin vanhempani olivat (ja ovat yhä) todellisia kiertotalouden ja pennin venyttämisen mestareita. Moni opeista on onneksi jäänyt myös omaan taitorepertuaariini, mutta valitettavasti olen oppinut arvostamaan niitä vasta viime vuosina. Kun aloitin ensimmäiset kesätyöt kuudennen ja seiskaluokan välisenä kesänä ja pääsin ”rahan makuun”, oli se niin sanotusti menoa. Siitä lähtien minusta on ollut ihanaa, kun omilla rahoilla on pystynyt ostamaan kauniita tavaroita ja vaatteita, jollaisiin aikaisemmin ei ollut varaa. Mutta kuten varmasti moni tietää, lopulta mikään ei riitä. Uusi paita tuntuu jokaisen ostokerran jälkeen vähemmän aikaa kiinnostavalta. Seuraavalla kerralla ostaa kaksi paitaa, mutta sekään ei tunnu riittävän. Sellainen ihminen vain pohjimmiltaan on, ahne otus, joka haluaa aina vaan enemmän ja enemmän, eikä pitkään pysy tyytyväisenä niistä asioista, joita hänellä jo on.

Toinen mielenkiintoinen ja ihmiselle luontainen ominaisuus on toisten syyttely. Ilmastonmuutosasioissa keskustelu ajautuu hämmentävän usein siihen, että todetaan Suomen toimien olevan kuin kärpäsen kakka valtameressä, niin kauan kuin Kiina, USA ja Intia eivät muuta tapojaan radikaalisti. Tai pienemmässä mittakaavassa: mitä järkeä on siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon, kun kaikki kaverini vetävät joka tapauksessa pihviä hyvällä ruokahalulla? En tietysti kiistä sitä, että niin kauan kuin isot päästövaltiot eivät tee asioita, on pienten maiden toimet täysin riittämättömiä. Ja vaikka itse söisi loppu elämän pelkkää salaattia, ei planeetta tule sillä pelastumaan. Ylipäänsä, eihän yksittäisen ihmisen teot isossa kuvassa paljon paina, mutta kyse on minusta ennen kaikkea asennemuutoksesta ja vastuunottamisesta omista teoista, ei toisen tekemisien arvioinnissa.

Tarvitsemme asennemuutosta myös siksi, että oppimisimme arvostamaan asioita, joita olemme jo saavuttaneet. Miksi aina pitää saada enemmän ja enemmän, jota voi olla onnellinen? Miksi juuri nyt ei olisi hyvä ja riittävästi? Miksi sen mopon pitää lähteä aina keulimaan? Tottahan itsekin sen tiedän, että saavutetuista eduista luopuminen tuntuu kurjalta, mutta samaan hengenvetoon totean, että nyt on pakko. Muutos pelottaa lähtökohtaisesti kaikkia ja hankalinta muutoksen sietämisessä on se, kun ei tiedä mitä se uusi on. Mutta onneksi ihminen on hyvin adaptoituva, emme vain muista sitä keskittyessämme muutoksenajatusten herättämiin tuskastuttaviin tunteisiin. Pointti vain on siinä, että jos kukaan ei tee mitään, ei koskaan tule tapahtumaan mitään. Tuntuuhan se epäreilulta olla etujoukoissa tekemässä kipeitä valintoja ja muuttamassa elintapoja toisenlaisiksi, kuin ne ovat ennen olleet, mutta vielä kauheammalta tuntuu ajatus olla se sukupolvi, joka iskee viimeisen naulan tämän maapallon arkkuun. Ilmastonmuutos kun on todella paljon muuta, kuin pelkkää lämpötilan nousemista. Keskilämpötilan noustessa ilmastossamme voi kytkeytyä päälle niin sanottuja takaisinkytkentöjä, jotka syöksevät muutoksen yhä nopeampaan syöksykierteeseen. Takaisinkytkennöistä tekee pelottavia se, että edes tutkijat eivät pysty arvioimaan, kuinka nopea ja radikaali muutos silloin on. Todennäköisesti silloin voi olla liian myöhäistä tehdä enää mitään, ainakaan paluuta entiseen ei ole. Se on varma.

Espoon tuomikirkkoseurakunta oli käyttänyt osuvaa kuvaa Instassa seuraamassani #ilmastonmuutos -avainsanassa.

Vai 3,5 % ihmiskunnasta riittää

Yle julkaisi syyskuun lopussa mielenkiintoisen artikkelin ”Vain 3,5 prosenttia ihmiskunnasta riittää kääntämään kelkan”. Artikkelissa kerrotaan monista lähihistorian muutostaisteluista, jotka noudattavat hämmästyttävän paljon samaa kaavaa. Kaikkia niitä yhdistää väkivallattomuus ja tietty suhdeluku, 3,5 %. Näissä artikkelissa olleissa esimerkeissä ei ole itse asiassa edes tehty mitään kovin erikoista. On riittänyt, että saman asian taakse on saatu 3,5 prosenttia väestöstä, jotka lähtevät yhdessä vaatimaan muutosta. Koetan siis sanoa, että vaikka ilmastonmuutos tuntuu jättimäiseltä ja monisyiseltä järkäleeltä kesyttää, vain yhdessä voimme saada muutoksen aikaan. On ollut ilahduttavaa huomata, että ilmastohuolesta puhutaan yhä enemmän ja monet lähipiirissä ovat tehneet jo konkreettisia muutoksia omassa elämässään ilmaston hyväksi. Ja näistä teoista ja huolista ääneen puhumalla ja niitä jakamalla voimme pikkuhiljaa edistää muutosta ilmastoystävällisempään suuntaan. Meidän tulee myös vaatia päättäjiltä toimia. Yksi todella tärkeä ja konkreettinen teko on äänestäminen. Viime eduskuntavaaleissa kiinnitin itse erityistä huomioita muiden itselle tärkeiden arvojen ohella ilmastokysymyksiin.

Seuraavassa postauksessa avaan tarkemmin millaisia konkreettisia tekoja itse arjessa teen ilmaston hyväksi ja mitä ajattelin tehdä seuraavaksi. Millaisia tunteita ilmastonmuutos ja siitä käytävä keskustelu sinussa herättää? Oletko tehnyt konkreettisia muutoksia arjessasi ilmastonmuutoksen eteen? Jaa parhaat ideasi hyötykäyttöön!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *