Mihin lukijat häviävät niin nopeasti?

 

 

Tekstit tuntuvat kuolevan todella nopeasti. Julkaisun jälkeen lukijoita riittää pariksi tunniksi, mutta tämän jälkeen kirjoitus on yksinäinen kuin pieru Saharassa.

Tunnen saavani alkuun aina mukavasti sydämiä ja vierailijoita blogiini. Toki minun standardeilla se ei montaa ihmistä tarkoita. En kuitenkaan kiellä sitä tosiasiaa, että useampia kaipaisin lukemaan. En niinkään lukijamäärien takia, vaan keskustelun takia tekstien ympärillä.

Olen siis blogi orpo, joka seikkailee oudossa maailmassa, ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtuu. Orpo joka pelokkain silmin katselee kateellisena toisten hienoja kirjoituksia. Orpo joka etsii vielä paikkaansa tuhansien kirjoittajien seasta.


 

Parhaat hetket itse kirjoittamisen lisäksi, ovat olleet ne pienet yhteydenotot, joita olen ihmisiltä saanut. Tämä on sikäli jännä asia, että en oikeassa elämässä kauhean sosiaalinen ole. Olen enemmän luonteeltani “nyt pidetään turvat kiinni, koska olen suomalainen” tyyppinen henkilö. Ei hiljaa olemisessa toki mitään väärää ole, mutta näin vanhemmiten sitä on alkanut kyseenalaistamaan elämäntyylinä.

Olen sitä paitsi amatööri hiljaa olemisessa. Jos teillä on ollut kunnia tavata sodan aikaisia veteraaneja, niin tiedätte, mitä sen sukupolven hiljaisuus oli. Sellainen Suomi on vain päässyt lähes katoamaan. Ehkä ei siis pitäisi rehennellä hiljaa olemisella


 

Miksi kirjoitan blogia? Kuten alussa mainitsin, niin kanssakäymisen takia. Pettymyksekseni olen vain huomannut, että kirjoittajat ovat kohtuu laiskoja lukemaan toistensa tekstejä, saati sitten kommentoimaan niihin. Niin olen minäkin.

Olenkin pakottanut itseni parantamaan tapani ja olen lukenut vähälle aikaa lähes sataa erilaista blogia. Tämä on kannattanut, sillä olen keksinyt samalla useita tapoja kirjoittaa ja ajatella.

Olen lukenut myös sen takia paljon blogeja, koska pyöritän Facebookin messengerissä pientä kirjoitusryhmää, johon olen etsinyt uutta jäsentä. Löydän kyllä vielä sen mielenkiintoisen blogin, jonka tyyliin tykästyn ja otan kirjoittajaan yhteyttä. Keskustelu toisten bloggaajien kanssa on näet huippu kivaa!


Toivottavasti keskustelu kirjoitusteni ympärillä jatkuu ja jopa piristyy. Se tekee bloggaamisen todella hauskaksi. Tämä on hieno harrastus

Voit muuten seurata minua nykyisin myös instan puolella. Löydyn sieltä nimellä aitoajatus.

Yhteyttä voi ottaa halutessaan myös suoraan blogin kautta tai tärkeemmissä asioissa suoraan sähköpostiin iso_kivi@hotmail.com

Eiköhän tässä ollut tärkeimmät ajatukset aamuisen teen kaverina. Hyvää joulua kaikille!


 

Kommentit (7)
  1. Miellyttävästi ilmaistu ”useita tapoja kirjoittaa ja ajatella” kun lukee muiden blogeja. Sillä niinhän se juuri parhaimmillaan on.

    1. Parasta antia lukemisessa, kun tuntuu pääsevän toisen pään sisään. On sitten asioista samaa tai eri mieltä.

      Sitä oppii ihmisestä yllättävän paljon noin, sekä oppii ymmärtämään eri näkökantoja.

      1. Nimenomaan! Voi omassa rauhassa päästä toisen silmien taakse ja ymrtää vaikkei jakaisikaan samoja mielipiteitä. Ja kyllä siinä omatkin ajatulset saavat tuuletusta ja toisinaan vähän uutta kulmaakin.

  2. Hauska sitä huutelua on lueskella.

    1. Kiva, että tykkäät. 🙂

      Tänne on mukava kirjoitella vähän vapaammin. Niin aion tehdä myös jatkossa.
      Se, että joku muukin saa siitä iloa, on todella makeeta ja saa varmasti minut jatkamaan harrastusta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *