Ladataan...
Ananas ja Kookos

Huih! Ananas ja Kookos täyttää kaksi vuotta!

Ei voi sanoa, että olisin kirjoittanut blogia kahta vuotta, kun välissä se on ollut pitkälläkin tauolla. Mutta täällä tämä on ollut olemassa, nyt jo kahden vuoden ajan.

Ihan ensimmäisen jutun kirjoitin tänne 20.1.2011.

(En kyllä yhtään tykkää lukea noita vanhoja juttuja, älkää lukeko tekään!) ;)

Enpä olisi uskonut, että vielä kahden vuoden päästä jaksan kirjoitella, ja että vielä jotkut jaksavat lukeakin.

Enkä myöskään sitä, että mukana menossa tulisi olemaan kaksoset!

 

Arjen kiireessä ja ajan puutteessa aina välillä käy mielessä lopettaminen. Kuitenkin sitten aina tulee mieleen asioita joista kirjoittaa, eikä täältä oikein osaa olla poiskaan.

Joskus mietityttää myös tämä omien juttujen jakaminen. Vaikka en omaa naamaa ja nimeä näytäkään, niin ei nyt tuttujen ole kovin vaikea tunnistaa. Aika vähän toisaalta olen mainostanut tätä omalle lähipiirilleni. Tai ylipäätään kenellekään.

En tiedä myöskään, mihin suuntaan blogi on menossa. Vauva- ja lapsiblogeja putkahtelee koko ajan lisää ja varmasti aktiivisempia ja mielenkiintoisempia on paljon. En oikein tiedä, kuinka kauan jaksan lapsista ja perheestä kirjoittaa, tai kuinka kauan niitä jaksaa kukaan lukea.

Omassa elämässäkin alkaa olla taas paljon muutakin kuin vauvajuttuja. Ehkä myös täällä blogissakin vähitellen.

 

Itseäni ahdistaa myös huonot kuvat, pahoitteluni niistä! En tykkää itsekään lukea blogeja joissa kuvanlaatu on surkeaa. Mulla nyt vaan ei ole tällä hetkellä parempaa kameraa, joten joudun kuvittamaan jutut huonoilla kuvilla, lainatuilla kuvilla, tai ei kuvilla ollenkaan.

 

Mutta kertokaahan te lukijat vuorostanne jotain itsestänne, jooko! Olisi niin kiva tietää kenelle kirjoittelen. Kertokaa myös, minkälaiset jutut on parhaita.

Tämä voi kyllä minulta olla aika kohtuuton pyyntö, kun olen itse aika laiska kommentoimaan lukemiani blogeja. Mutta jos vaan jaksatte, niin kertokaa jotain! :)

Kuvituksena tällä kertaa nostalgiakuva pikku Kookoksesta blogin alkutaipaleella. Voi kuinka se oli pieni. Noita samoja kirjoja maistelevat nyt Höyhen ja Untuva - sekä tyhjentävät alahyllyä. Ja hylly on muuten nykyään valkoinen.