Ansoja tiellä

IMG_4109.JPG

 

Ajattelen, että elämässä voi tulla vastaan erinäisiä ansoja, jotka ovat haitallisia onnellisuudelle. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat ensin hyviltä ja ehkä jopa onnea lisääviltä, mutta oikeasti vangitsevat, ahdistavat ja estävät elämästä täysillä. 

Suorittaminen. Kivastakin tulee pakkoa, jos siihen suhtautuu suorituksena. Muista tämä aina. Varsinkin sinä, Anna.

Perfektionismi. Täydellinen on hyvän vihollinen sanotaan. Täydellisyys on illuusio, jota on mahdoton saavuttaa. Ja yrittäessään saattaa olla näkemättä  kaikkea hyvää, mitä on. 

Saavutetut edut. Tiedän erään johtajan, joka haluaisi ehkä olla käsityöläinen. Ei varmaan tarvitse kertoa, miksi hänestä tuskin koskaan tulee käsityöläistä?

Olen aina välillä miettinyt, että olisi tavallaan hyvä juttu, jos oma palkka ei koskaan olisi ihan hirveän hyvä (toivottavasti pomo ei lue tätä kuitenkaan). Jo saavutetuista eduista on nimittäin vaikea luopua, vaikka ennen olisi ollut ihan onnellinen ilman niitä. Liian hyvä elintaso voi estää elämästä aidosti ja saavuttamasta unelmiaan. 

Ikinä ei pitäisi elää rahankuvat silmissä, ja tällä nyt siis tarkoitan sitä rahaa, joka tulee perushyvän elintason päälle. Tietyssä vaiheessa raha ei nimittäin enää lisää onnellisuutta, eikä sitä kuitenkaan ole koskaan tarpeeksi. Kun palkka nousee, elämä usein kallistuu. Vai miten selitätte sen, että opiskelijana tunsi itsensä ihan hyvätuloiseksi, mutta nykyisin ei mitenkään selviäsi samoilla tuloilla?

Eläminen jossain muussa ajassa. Sitten kun tai mitä jos. Hyyyyyvin vaarallisia ajatuksia. Mennyt meni, tuleva ei ole tullut, eikä siitä tiedä oikeasti yhtään mitään. Jos elää jotain muuta kuin tätä hetkeä, ei oikeastaan elä ollenkaan. 

Vertailu muihin. Onnellisuuden tuho. Piste. 

 

Lue myös:

Salaisuuteni burn outia vastaan

Being normal, or rather not

Sisustussuunnitelmia ja pari hankalaa vierasta

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (6)
  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Samoja teemoja itsekin juuri pyörittelin, kaikkiin näihin ansoihin kompastelin aiemmassa elämässäni oikein urakalla. Voi kuulostaa hassulta, mutta sairastuminen vakavasti ”paransi” mut perfektionismista ja sitkuttelusta ja vaikka elämä nyt on aika huteralla pohjalla, niin olen silti tietyllä tapaa onnellisempi kuin silloin kun olin terve.

    1. Ei se oikeastaan kuulosta yhtään hassulta. Joskus tulee vastaan asioita, joiden myötä ymmärtää, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja mikä tekee onnelliseksi. Voimia sinulle! <3

  2. Viisaita sanoja jälleen kerran! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *