Arvosta työtäsi ja pyydä siitä kunnon palkka: työelämässä ei kannata olla liian nöyrä

Kaupallinen yhteistyö: Holvi

Olen sisimmältäni joissain asioissa turhan nöyrä, enkä ole aina osannut arvostaa itseäni tai työtäni. Kärsin myös nuorempana huijarisyndroomasta: kun kahdeksan vuotta sitten siirryin lentokoneesta mediataloon, tunsin pitkään olevani kokemattomin ja se, joka ei tuntenut ketään, eikä ollut kulkenut samaa polkua kuin muut. Se sai minut pelkäämään, että mitä jos en olekaan tarpeeksi hyvä.

Vuosien mittaan tuo pelko helpotti, verkostoni kasvoivat ja mediasta tuli kotini. Silti minun oli vaikea markkinoida työtäni tuntematta oloani vähän typeräksi. En myöskään koskaan kehdannut yrittää hilata palkkaani kunnolla ylöspäin tai neuvotella hyviä etuja itselleni.

Vasta yrittäjyys on karsinut minusta liiallisen nöyryyden ja vahvistanut uskoani itseeni.

Ensinnäkin: kukaan ei ostaisi minulta juttuja, jos en osaisi tehdä niitä. Piste.

Toisekseen yrittäjän on kehdattava tuoda itseään esiin ja markkinoitava osaamistaan. (Työni markkinoiminen tuntuu minusta kyllä edelleen epämukavalta. Mutta teen sen silti.)

Kolmanneksi yrittäjänä on myös ihan pakko uskoa, että ansaitsee työstään järkevän korvauksen.

Muuten tämä taival loppuu luultavasti aika lyhyeen.

Ennen kuin ryhdyin yrittäjäksi selvitinkin tuntemiltani saman alan yrittäjiltä, millaisia palkkioita missäkin mediassa suunnilleen maksetaan mistäkin jutusta. Niin sain paitsi käsityksen realistisesta palkkiotasosta, pystyin myös arvioimaan, minkä verran juttuja minun tulisi viikossa tehdä, jotta pääsen suunnilleen sellaisiin ansioihin, joita tavoittelen.

Suosittelenkin, että olit sitten yrittäjä tai palkansaaja, keskustele palkkioistasi muiden saman alan ihmisten kanssa! Jos ei tiedä, mitä muut tienaavat, voi olla vaikea määritellä omaa palkkatoivetta. Veikkaan, että silloin menee helposti alakanttiin, ainakin jos on taipuvainen nöyryyteen, eikä kunnon palkkion pyytäminen tule luonnostaan.

Mietin tätä juuri yhtenä päivänä, kun olin lounaalla kaverini kanssa, joka oli juuri saanut ylennyksen ja kertoi innoissaan: ”Mun palkkatoive meni läpi!”. Pohdin hetken, kehtaanko kysyä summaa. Päätin kehdata, sillä tahdoin tietää, millaista palkkaa hänen työssään voi saada. Ja hän kertoi.

(Summa oli sellainen, että päätin heti hilata omaa palkkatoivettani reilusti ylös, jos jossain kohtaa etsin taas palkkatyötä.)

Palkan tai palkkion tiedustelu on monen mielestä epämukavaa, ja kaikki eivät halua puhua siitä lainkaan. Itse suosin kuitenkin tässä avoimuutta.

Palkasta ei tietenkään tarvitse puhua, jos se tuntuu epämiellyttävältä. Oman työn hinnoittelussa asian kartoittaminen silti auttaa. Jokin idea palkkiotasosta on nimittäin hyvä olla, ettei joku vaikka pääse vedättämään sinua täysin.

Minulle on esimerkiksi tarjottu lehtijuttua hintaan, joka oli kolmannes tai neljännes siitä palkkiosta, mikä niin pitkästä jutusta keskimäärin maksetaan. Minulle on myös ehdotettu blogikamppista ja tarjottu palkkioksi tuotetta, jonka arvo oli noin kuudennes siitä, mitä tästä paketista yleensä laskutan.

Arvaatte varmaan, että diilejä ei näiden toimijoiden kanssa syntynyt. Yritin kyllä saada sopimuksen aikaan kunnon hinnalla, mutta se ei mennyt läpi. Monen muun yrityksen kanssa olen kuitenkin saanut neuvoteltua työstäni sopivan hinnan, vaikka pari kertaa on pelottanut, että pyydän liikaa ja juttu karahtaa siihen. Näin ei ole käynyt, vaan olen monesti saanut palkkiotoiveeni läpi tai vaihtoehtoisesti vastapuoli on ehdottanut hieman matalampaa hintaa, jonka olen hyväksynyt.

Palkkioiden suhteen ei tietenkään kannata myöskään ryhtyä ahneeksi, vaan joku järki pitää hommassa olla. Muuten on riski, että jää nuolemaan näppejään. Siksikin kannattaa keskustella muiden saman alan ihmisten kanssa: silloin on helpompi määrittää hintahaitari, eikä tule ali- eikä ylihinnoitelleeksi työtään.

Oman työn hinnoitteluun liittyy myös verotuksen arviointi: älä ole liian nöyrä, neuvoi kaksi konkariyrittäjää tässäkin. Syy: jos arvioit tulosi liian pieniksi ja maksat liian vähän ennakkoveroa, verottaja muistaa sinua mätkyillä. Ennakkoverojen maksu kirpaisee, mutta itse olen yrittänyt maksaa niitä suunnilleen oikean verran koko ajan. Tarkistutan siis kirjanpitäjälläni säännöllisesti, että veroni ja tuloni ovat linjassa.

Tämän arviointi ei muuten ole ihan yksinkertaista, sillä omat tuloni heittelevät aika paljon kuukauden mukaan. Välillä on tosi kiire, välillä vähän vähemmän. Ja se näkyy tietenkin lompakossa. Toisinaan siis tuntuu, että maksan tuloihini nähden hirveästi veroa, välillä taas pelkään, että maksan ihan liian vähän.

Tulovirtaani seuraan tietenkin Holvista, jonka asiakas olen ollut nyt jo kahdeksan kuukautta. Sieltä näen yhdellä vilkaisulla, miten paljon rahaa on tulossa ja menossa, tiliotteesta saan selville koko kuukauden tai vaikka puolen vuoden tulot ja Holvi myös lähettää minulle säännöllisesti sähköpostia ja kertoo, olenko lähiaikoina ollut plussalla vai miinuksella.

Suosittelen Holvia sullekin, jos olet yrittäjä ja tarvitset yritystilin ja laskutustyökalun. Olen ollut tosi tyytyväinen kaikki nämä kuukaudet.

Oudosti tämä oman talouden ja rahavirran konkreettinen seuraaminen on saanut minut arvostamaan työtäni entistä enemmän ja näkemään sen mahdollisuudet. Olen tullut työurallani ja elämässäni siihen kohtaan, johon eräs näkijä (kyllä, kävin intuitiivisella näkijällä viitisen vuotta sitten kaikkien työ- ja suhdekriisieni keskellä) aikanaan kannusti minua. Hän sanoi:

”Yritä nähdä itsessäsi se ammattilainen, jonka muu maailma sinussa näkee.”

Samaa sanon minä sinulle, jos se tuntuu vielä vaikealta. Olet pystyvä, taitava ja ansaitset työstäsi arvostusta ja kunnon palkkion.

Usko itseesi tarpeeksi pyytääksesi sitä.

PODCASTBLOGLOVININSTAGRAM

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *