Asun, itsevarmuuden ja identiteetin yhtälö

lissabon vaate.jpg

En ikinä unohda yhtä alkusyksyn päivää monta vuotta sitten, jona menin työaamiaiselle tapaamaan ensimmäistä kertaa kolmea minua vanhempaa naista, jotka kaikki tunsivat toisensa. Olin pukeutunut farkkuihin, valkoiseen pitsipaitaan ja punaisiin ballerinoihin. Näytin aika tyttömäiseltä, enkä tuntenut itseäni ihan parhaaksi versioksi itsestäni. No, nuo kolme naista saapuivat paikalle järisyttävän tyylikkäinä. Kaikilla oli kynähame ja korkkarit. Tunsin itseni pikkutytöksi. Ei hyvä.

Nykyisin itsevarmuuteni ei ole ihan yhtä helposti horjutettavissa, mutta siitä huolimatta en ole tuon päivän jälkeen kertaakaan marssinut korottomissa kengissä tapaamiseen, jossa haluan antaa pätevän vaikutelman. Korkkareihin kun liittyy kohdallani jotain outoa taikaa. Tunnen ne jalassani itseni aina hieman aikuisemmaksi, ja ryhtikin suoristuu. Vinkki: korkkarit voivat olla joissain tilanteissa aiheellinen kenkävalinta.

Tuon vuosien takaisen päivän asussa meni monta asiaa pieleen. Ensinnäkään en ollut pukeutunut vaatteisiin, joissa tunnen oloni kotoisaksi. Toisekseen olin pukeutunut tilanteen kannalta väärin. 

Hyvä vaate tarkoittaakin minulle, että tunnen siinä oloni itsekseni ja itsevarmaksi. Nämä eivät ole ihan sama asia. 

Pukeuduin esimerkiksi vuosia tyttömäisiin mekkoihin, mutta jokin sisälläni soti niitä vastaan aina. En ollut niissä ihan minä. Ärsyttävintä tietenkin oli, että myös muut ihmiset kohtelivat minua pukeutumiseni mukaan. One word: mansplaining. Kyse on tässä kohtaa tietenkin vaatteen itsensä antaman viestin lisäksi siitä, mitä se saa sinut tuntemaan ja mitä sitten heijastat ulospäin. Siksi esimerkiksi tietyissä ammateissa käytetään univormua. Se tuo mukanaan arvokkuutta. Univormu yllään edustaa jotain muuta kuin itseään. Tavallaan sama pätee vaatteisiin ylipäätään.

Eri vaatteet tuovat meissä erilaisia piirteitä esiin, ihan niin kuin eri ihmisetkin. Syy ei siis ole pelkästään tyttömäisten mekkojen, vaan sen, että ne eivät istuneet persoonaani ja tunsin itseni niissä söpöksi. Siksi minua myös kohdeltiin niin. Vinkki: jos et halua tulla kohdelluksi söpönä, älä pukeudu söpösti. Tai pukeudu vain, kunhan tunnet olosi silti itsevarmaksi. 

Oikeasti olen aina tykännyt eniten aika yksinkertaisista vaatteista, ne ovat minua. Mustat pillifarkut, yksinkertaiset neuleet ja valkoinen t-paita ovat mielestäni maailman parhaita keksintöjä. Samoin nahkatakki ja linjakkaat maksimekot. Olen vuosien varrella omistanut vaikka minkälaisia kiinnostavia, naisellisia ja näyttäviä vaatteita, mutta näihin palaan aina. Minulla meni pitkään tajuta, että olen oikeasti tosi simppeli pukeutuja ja ehkä jopa vähän poikatyttö, vaikka käytänkin korkoja. Tällaisissa vaatteissa tunnen oloni hyväksi ja itsevarmaksi. Vinkki: mieti, millaisissa vaatteissa oikeasti viihdyt. 

Sen lisäksi, että vaatteen pitää näyttää minulta ja sopia tilanteeseen, minulla on kolmaskin kriteeri hyvälle vaatteelle: sen pitää olla mukava. Tätä sääntöä en todellakaan nuorempana noudattanut, voi sitä keinokuitujen ja kiristävien farkkujen määrää. 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä väljemmistä vaatteista tykkään. Ostan nykyisin kaikki neuleeni koossa L. Muhkeaan neuleeseen on ihana kietoutua. Sukkahousut ostan myös kokoa liian suurina. Ne nuolevat silti ihan samoin säärtä, mutta eivät kinnaa mistään, eivätkä hajoa niin helposti. En käytä kovia farkkuja, koska ne tuntuvat niin ikäviltä. Kutittavat hengittämättömät materiaalit ovat ihan nounou, ja jos vaate ei istu, se jää kaappiin lojumaan. Vinkki: väljät, aidoista materiaalista valmistetut, hyvin leikatut vaatteet ovat mukavia. Hyvä vaate tuntuu päällä siltä, että sen voi unohtaa.

Psst. Täydellisten mustien pillifarkkujen metsästys on käynnissä. Nykyiset ovat epämukavat. Jos tiedät jonkun täydellisen mallin, ilmianna se!

 

Kuva: Saara / Visual Diary

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Kommentit (25)
  1. ”Hyvä vaate tuntuu päällä siltä, että sen voi unohtaa.” Tämä!! <3

  2. MACin Dream Skinny -farkut ovat mukavimmat, jotka olen tähän mennessä omistanut. 🙂

    1. Kiitos vinkistä, laitan korvan taakse nämäkin! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *