Day after

kuva-23.JPG

Eilen ulkona satoi. Se sade pörrötti huolella kiharretut hiukset ja tervehti Aussie Blog Awardsin vieraita, antoi oman märän suudelmansa gaalakansalle.

Sisällä Kellohalli täynnä kauniita naisia, miehiäkin kourallinen, hurmaavia asuja, tuttuja kasvoja blogien takaa. Joillekin kävin esittäytymässä, toiset tunnistin, mutten sanonut mitään. On jotenkin epätodellista nähdä niin monta ihmistä, joita ei oikeastaan tunne, mutta joiden elämää on seurannut blogin kautta ehkä pitkäänkin.

kuva-22.JPG

Tänään heräsin myöhään, söin aamupalaksi suklaata ja mietin, että voisi olla hyvä idea käydä joskus kaupassa. Keittiössä tuoksuivat Aussien tuotelahjat, tulppaanit nuokkuivat maljakossa janosta kärsien. Tunsin sympatiaa niitä kohtaan.

Ulkona on kylmä, mutta kevät. Nyt on krookusten hetki, niiden juhlat jatkuvat vielä.

kuva-17.JPG

Eilen palkituissa blogeissa oli kaikissa jotain spesiaalia, jotain, jota muissa ei ole. Vaan niin on meissä jokaisessa – ihan niin kuin Jolien seinältä bongattu viisaus muistuttaa.

Kommentit (6)
  1. Voi, mitkä kemut! Olisinpa ollut mukana <3

    1. No mäkin ois mieluusti ollut Lontoossa ja Malagassa.;)

  2. Sini ~ jotain sinistä
    13.4.2014, 15:47

    Te kuulutte kyllä niihin juhlien kuvauksellisiin ehdottomasti! Näytät hyvältä sadekiharoissakin!

    Tuo ajatus on ihana. Mitä vanhemmaksi tulee, sen helpompi on olla oma aito itsensä. Se spesiaali tapaus 😉

    Mukavaa tulevaa viikkoa!

    1. Kiitos ihana! Sadekiharatkin voi tietty olla ihan jees, mutta ne gaalakiharat vasta ois ollutkin.;) Ja kuinka kauan mä niitä väsäsin ja sitten tuli sade.:D

      Allekirjoitan täysin tuon, että nykyisin on niin paljon helpompi olla oma uniikki, outo itsensä kuin nuorempana. Ja tykätä itsestään just sellaisena.

      Aurinkoa viikkoosi!

       

       

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *