Hienoista asioista, pelottavista mahdollisuuksista ja omista unelmista

scary.JPG

Juuri nyt minua inspiroi ranskalainen luonnonkosmetiikka, tulipunainen, ja tuo lause: ”Every great thing starts out a little scary, doesn’t it?”

Saku Tuominen jakaa ihmiset hyvän maksimoijiin ja pahan minimoijiin. Toinen haluaa turvata nykyhetken, toinen seikkailla ja etsiä unelmiaan, oli se sitten järkevää tai ei. Maailma on valtava ja pelottava, eikä seikkailijalle aina käy hyvin. Jos pysyy paikallaan, on luultavammin turvassa – mutta entä elossa?

Ja juuri se, eläminen, on kai se juttu, miksi täällä ollaan. 

Nykymaailmassa on hirveän helppo hukata itsensä kaikkeen materiaan, odotuksiin, siihen, miten pitäisi elää, mitä pitäisi tavoitella. Mutta entä jos se hieno auto, täysi vaatekaappi, unelmien puutalo tai edes merenrantaloft ja timantit sormessa eivät teekään onnelliseksi? Entä jos ne saatuaan huomaakin olevansa jumissa? On ehkä parempi itkeä cadillacissa kuin bussissa, mutta kaikkein parasta olisi, jos ei tarvitsisi itkeä ollenkaan.

En sano, että materian tavoitteleminen olisi pelkästään huono asia. Rakastan kauniita vaatteita, pehmeitä lakanoita ja esteettisiä tiloja. Minusta on myös melko kiva painaa kaasua ja tuntea, miten auto kiihtyy sekunneissa. Pidän asioista, joita rahalla saa. Mutta sitten on se mutta.

Ajaminen maisemareittiä musiikki täysillä on kyllä kivaa, mutta vielä enemmän rakastan juosta sitä maisemareittiä, musiikki täysillä. Ei se hyvä auto minua onnelliseksi tee. Minut tekee onnelliseksi vapauden tunne, tunne elämisestä, siitä että mitä vain voi tapahtua, minut tekee onnelliseksi musiikin rytmi ja kilometrien taittuminen. Tunne.

Toinen asia, joka ehkä tekee elämästä usein vähän monimutkaista, on valtava valintojen mahdollisuus. Ja se, miten ne valinnat pitäisi muka osata tehdä jo hyvin nuorena. 

Vuonna 2000 olin innoissani vähän kaikesta, en todellakaan tiennyt, mikä minusta tulee sitten isona, se tuntui kaukaiselta, päätös mahdottomalta. Olin hukassa kaikkien valintojen edessä. Tiesin vain kaipaavani jonnekin missä tähdet näyttävät taivaalla erilaisilta, jonnekin missä palmuissa humisee monsuuni, jonnekin missä odottaa seikkailu. Tahdoin nähdä maailman.

Vuonna 2006 seisoin rantabulevardilla, ympärilläni trooppinen pimeys. Katselin lahden toisella puolella kohoavien pilvenpiirtäjien valoja ja olin järjettömän onnellinen. Olin Hong Kongissa ja sain palkkaa siitä.

Viisi vuotta myöhemmin ajattelin, ettei haittaisi, vaikken koskaan enää näkisi niitä valoja, söisi pad thaita Bangkokissa, haistaisi katukeittiöiden pretzeleiden makeaa tuoksua New Yorkissa tai juoksisi kuudelta aamulla Central Parkissa. Oli aika vaihtaa.

Nyt tänään kaipaan taas kauas, mutta vain hetkeksi. Jonnekin pois räntäsateesta, jonnekin, missä aurinko paistaa, jonnekin missä näkee pilvet yläpuolelta, missä lakanat on silitetty ja aamiaisella on liikaa vaihtoehtoja. Sillä se ei enää ole elämääni. Vaihdoin, eikä maailma ole niin lähellä kuin ennen. Se ei haittaa, sillä se ei enää ole unelmani. Elin sen ja huomasin kaipaavani jotain muuta.

Omia unelmiaan on välillä hyvä tarkastella ja päivittää. Miettiä sitä, mikä on se oma, oikea unelma. Onko se olla ”prinsessa, joka kiipeää linnan torniin, avaa ikkunat ja huutaa kovalla äänellä alas laaksoon: ’Aloittakaa’, ja juuri sillä hetkellä alkaa maailman hienoin ilotulitus.” Vai onko se hieno talo ja se, että ”ehtisi lukea hyvän kirjan.”

Sanon taas saman, minkä usein ennenkin. Me saamme yleensä sen, mitä oikein kovasti tahdomme. Tärkeää on, että tahtoo itselleen oikeita asioita eikä hukkaa niitä matkalla, jaksaa uskoa niihin ja itseensä. Sillä joku aina onnistuu siinä, mitä muut ovat pitäneet mahdottomana. 

Voin kertoa, että kukaan ei kannustanut minua vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia lähes kolmikymppisenä. Älytöntähän se olikin, vaihtaa vakituinen, hyväpalkkainen työ superhyvine etuineen epävarmaan pätkätyöläisyyteen ja tonnin huonompaan palkkaan.

En ole katunut hetkeäkään, en myöskään sitä entistä elämääni. Sillä ilman sitä en olisi tässä, nyt, tällainen.

Kursivoidut lainaukset Saku Tuomisen Hyvä elämä, lyhyt oppimäärä -kirjasta.

PS Gamarde on uusi ranskalainen luonnonkosmetiikkasarja, joka sopii herkälle iholle. Tuotteet valmistetaan ranskalaisessa pikkukylässä, ja ne ovat très chic. Melko ihania siis.

PPS The Villatakki olisi ollut valmis jo kauan, jos joku vain ompelisi taskut kiinni siihen. Inspiraatiota odotellessa.

Kommentit (18)
  1. Wau mikä silmiä avaava kirjoitus. Usein olen miettinyt syitä omaan toimintaani osaamatta pukea sitä sanoiksi. Miksi käytän rahaa ulkomaanmatkoihin, hyvään ruokaan ja itseni hemmotteluun, kun ne kaikki eurot voisi pistää vaikka eläkesäästötilille ja turvata tulevaisuutensa (itse en siis ole harkinnut hetkeäkään vaihtavani elämässäni niin tärkeitä asioita eläkesäästämiseen, mutta monien mielestä juuri niin minun tulisi toimia). Tuo pahan minimointi ja hyvän maksimointi selittää minulle itselleni niin monta asiaa. Nyt kun olen liittynyt asuntolainallisten ”ankeaan” joukkoon, olen jo saanut kuulla kuinka ainakin matkustelu jääkin sitten kokonaan. Ravintolassa käymistäkin ja muutenkin elämästä nauttimista tulisi jatkossa välttää. Niska kyyryssä velkataakasta pitäisi vain surkutella kuinka on niin rahat tiukilla ja lainaa päällä. Nyt taisin jo livetä aiheesta, mutta ihana kirjoitus.

    1. Moikka Riinanen!

      Olen sitä mieltä, että kannattaa elää nyt, järjen rajoissa tietenkin. On ihan hyvä idea laittaa osa rahoista säästöön, mutta kituuttaminen esimerkiksi liian ison asuntolainan tähden tai siksi, että haluaa nauttia sitten eläkkeellä, ei ole minua varten. Oikeasti meillä on nimittäin vain tämä hetki, tulevasta ei tiedä kukaan.

      Minulla on ollut asuntolaina suunnilleen 10 vuotta, enkä ole ikinä kokenut sen rajoittavan elämääni mitenkään. Sekin on aika lailla asennekysymys, pitäähän se vuokrakin maksaa. Sitä paitsi ainakin pääkaupunkiseudulla vuokrat huitelevat sellaisissa sfääreissä, että laina saattaa olla edullisempi vaihtoehto. Ja asunnon voi aina myydä.

      Olen aina ajatellut, että elämän kuuluu olla kivaa. Miksei? Se, että joku toinen tekee ankeita ratkaisuja, ei tarkoita, että minun pitäisi. Yritän myös elää niin, että tunnen oikeasti olevani elossa. Paksu lompakko ei paljon lämmitä, jos se tarkoittaa, etten voi tehdä mielekästä työtä. Ja mikä olisi kamalampaa kuin omistaa niin hieno koti, ettei olisi rahaa enää tehdä muuta kuin istua siellä. 😀

      Ihanaa iltaa, kiitos kun kommentoit ja jaoit ajatuksesi! <3

       

      1. Allekirjoitan mielipiteesi siitä, että elämästä pitää nauttia! Tottakai on velvollisuuksia ja nauttimisenkin tulee tapahtua omien resurssien, niin taloudellisten kuin muidenkin, rajoissa. Välillä vain tuntuu, että joidenkin ihmisten mielestä elämästä nauttiminen on järkevän käytöksen vastakohta, mielestäni näin ei ole. Minulla on oikeus nauttia elämästäni omalla tavallani, kunhan huolehdin velvollisuuksistani. Onpa vapauttava tunne, kun sain kirjoituksesi ansiosta viimeinkin sanat ajatuksilleni.

        1. Tiedän tuon tunteen. Enkä yhtään ymmärrä, miksi elämän läpi pitäisi irvistellä kauhean vakavana, miksei eläminen saisi olla kivaa ja kepeää? Olen ihan samaa mieltä siitä, että jokaisella on oikeus nauttia elämästään, kunhan ei ole piittaamaton, satuta muita tai unohda velvollisuuksiaan. 

          Aivan ihana kuulla, että olet saanut kirjoituksestani näin paljon iloa. Blogimaailman yksi parhaita puolia onkin se, että täältä löytää samanhenkisiä ihmisiä, joita ei muuten ehkä koskaan kohtaisi. <3

          Suosittelen muuten sitä Saku Tuomisen Hyvä elämä, lyhy oppimäärä -kirjaa. Sieltä löytyy aiheesta paljon lisää.

          Suloista lauantaita!

           

  2. akissfromthepast
    6.3.2014, 19:48

    Sullahan on kiva blogi! löysin tänne jotain sinistä-blogin kautta ^^
    tykkään, täytyy lueskella noita sun vanhempiakin postauksiasi.
    Mukavaa viikonvaihdetta!

    1. Kiitos!:) Jotain sinistä onkin melkoisen ihana.

      Tulen pian vastavierailulle, kivaa viikonloppua!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *