Kiinnitetty postaus

Kevään tärkein ympäristöteko on äänestäminen

Kaupallinen yhteistyö: WWF

Kysyin pari viikkoa sitten Instagramissa: Uskotko, että päättäjät saavat nykyiset ympäristöongelmat ratkaistua?

Vastaus on karua luettavaa. Vain 29 prosenttia kyselyyni vastanneista uskoi, että päättäjät pystyvät ratkaisemaan ympäristöongelmat. Nuo 29 prosenttia olivat kuitenkin oikeassa. Päättäjillä on mahdollisuus ratkaista ympäristöongelmat. Kysymys on vain siitä, ketkä päättäjien pallilla istuvat.

Siksi kevään 2019 tärkein ympäristöteko on äänestää eduskuntavaaleissa 14.4. tai ennakkoäänestyksessä, joka päättyy tänään 9.4. Me voimme vaikuttaa siihen, ketkä päättävät seuraavien neljän vuoden aikana Suomen asioista ja luontomme kohtalosta.

Poliittisilla päätöksillä on estetty ympäristökatastrofeja ennenkin. Siihen pystytään myös nyt.

Tiesitkö, että poliitikot ovat suojelleet luontoa näkyvin tuloksin muun muassa näissä tapauksissa:

Ongelma: Happosateet

Monet meistä 1980-luvun lapsista muistavat happosateet. Minulla oli tuohon aikaan  t-paita, jossa luki: Pysäyttäkää happosateet (olin ympäristöaktivisti jo pienenä). Tuolloin maahan satoi sadeveden mukana fossiilisten polttoaineiden palamisen sivutuotteena syntyviä typpi- ja rikkihappoa. Sen seurauksena havupuut alkoivat pudottaa neulasiaan.

Asiaa käsiteltiin YK:n ensimmäisessä ympäristökokouksessa, joka pidettiin Tukholmassa vuonna 1972. Saman vuosikymmenen aikana luotiin YK:n Emep-ohjelma, joka seuraa ja tutkii happamoittumista. Solmittiin myös kaukokulkeutumissopimus, jossa Euroopan maat sitoutuivat vähentämään rikin ja typen päästöjään. Avuksi otettiin paremmat polttolaitokset, rikittömät polttoaineet ja voimaloiden päästöjen rikinpoisto.

Onnistuminen: Rikkipäästöjen taso on pudonnut Euroopassa alle puoleen 1970-luvun tasosta. Suomessa myös typpipäästöt ovat pudonneet alle puoleen vuoden 1980 tasosta. 

Ongelma: Järvien rehevöityminen

Monet Suomen järvistä olivat muutama vuosikymmen sitten hätää kärsimässä. Maatalous ja metsäteollisuus laskivat vesistöihin saasteita, järvet rehevöityivät ja kalat kuolivat hapenpuutteeseen. Uimisestakin saattoi saada iho-oireita.

1970- ja 80-luvuilla vesiensuojelu olikin tärkeä asia monille kunnallispoliitikoille. Vuonna 1970 perustettiin vesihallitus, joka perehtyi Suomen vesistöjen tilan tutkimiseen ja kuormituslähteiden selvittämiseen. Lisäksi selvitettiin, mitä jätevesien puhdistaminen maksaisi. Seuraus: kunnallisten vedenpuhdistamojen rakentaminen aloitettiin.

Onnistuminen: Nykyisin yhdyskuntien jätevedet käsitellään biokemiallisesti. Järvien tila on parantunut. 

Ongelma: Otsonikato

Kultaisella 1980-luvulla meitä puhutti myös otsonikerros. Se oli näet paikoin ohentunut jopa 70 prosenttia aiemmista mittauksista. Ilman otsonia maapallolla ei voi elää, joten asia ymmärrettävästi huolestutti.

Vuonna 1987 säädettiin Montrealin sopimus, jossa sovittiin, että noin sadan otsonikatoa aiheuttavan yhdisteen käyttö lopetetaan vuoteen 2000 mennessä. Sopimukseen on sitoutunut lähes koko maailma.

Onnistuminen: Otsonikerros on elpymässä, ja sen odotetaan palautuvan ennalleen vuosisadan puolivälin jälkeen.

Ongelma: Lyijy

Bensassa oli ennen mukana lyijyä. Se aiheutti munuaisvaurioita, anemiaa, kuulohäiriöitä ja ongelmia lasten älyllisessä kehityksessä.

Lyijy kiellettiin Yhdysvalloissa bensiinissä vuonna 1974 ja Suomessa 1995.

Onnistuminen: Maapallon ilman lyijypitoisuus on laskenut 98 prosenttia.

Lähiaikoinakin on tehty hyviä päätöksiä:

Helsinki päätti sulkea Hanasaaren hiilivoimalan

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Päätös on tärkeä esimerkki muille suomalaisille kaupungeille. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, käyttö muun muassa kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastokokouksessa valtiot sopivat uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä lähes kaikki maailman maat ovat ensimmäistä kertaa kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Jätevesien laskeminen Itämereen kielletään risteilijöiltä

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti panna voimaan kiellon, joka estää risteilyaluksia laskemasta jätevesiään Itämereen. Enemmistö matkustajalauttayhtiöistä on toiminut vastuullisesti jo kauan. Sen sijaan kansainväliset luksusristeilijät eivät ole suostuneet lopettamaan saastuttamista vapaaehtoisesti. Kielto astuu voimaan asteittain vuosina 2019—2023.

Kansainvälistä merenkulkujärjestöä johtaa jäsenmaiden edustajien muodostama elin. Edustajia ohjataan jäsenmaista poliittisten päättäjien toimesta.

Raskas polttoöljy pyritään kieltämään arktisilla alueilla

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n jäsenvaltiot päättivät huhtikuussa 2018 alkaa valmistella kieltoa raskaan polttoöljyn käytölle arktisessa meriliikenteessä. Raskasta polttoöljyä on kutsuttu maailman likaisimmaksi polttoaineeksi. WWF pitää päätöstä merkittävänä askeleena arktisen alueen suojelussa.

Kielto koskisi sekä raskaan polttoöljyn käyttämistä että kuljettamista polttoaineena ja olisi merkittävä askel arktisen alueen suojelussa.

Tämä on tärkeää, sillä raskas polttoöljy on myrkyllistä, tahmeaa ja tervamaista. Se hajoaa kylmissä vesissä erittäin hitaasti ja on lähes mahdotonta kerätä öljyonnettomuuden sattuessa. Onnettomuustilanteessa kalakannat, valaat, hylkeet, mursut ja vesilinnut olisivat vaarassa.

Raskaan polttoöljyn käyttäminen vauhdittaa myös ilmastonmuutosta erityisesti nokipäästöjen takia. Laskeutuessaan vaaleille lumi- ja jääpinnoille noki vähentää takaisin avaruuteen heijastuvien auringonsäteiden määrää. Tämän seurauksena lumen ja jään sulaminen nopeutuu.

Kansainvälistä merenkulkujärjestöä johtaa jäsenmaiden edustajien muodostama elin. Edustajia ohjataan jäsenmaista poliittisten päättäjien toimesta.

Natura-alueiden verkosto perustettiin

Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Suomen Natura-alueet ovat pääasiassa nykyisiä luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita ja suojeluohjelmien kohteita. Verkostolla suojellaan myös sellaista luontoa, joka aiemmin on ollut heikommin suojeltua, esimerkiksi saariston ja rannikon vedenalaista luontoa, järviä, suuria jokia, pienvesiä, kallioita ja kulttuuriympäristöjä.

Suomessa on nyt reilut 1 860 Natura-aluetta. Natura 2000 -alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 50 000 km² eli noin 15 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. Alueista lähes 80 prosenttia on valtion maita ja Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.

Miten tämä liittyy politiikkaan: Natura-alueista käytiin 1990-luvun lopulla ja 2000 -luvun alkupuolella valtava poliittinen kiista, mutta lopulta verkosto saatiin perustettua. Päätöksenteko kuului hallitukselle ja eduskunnalle.

Muistathan siis äänestää luonnon  puolesta 14.4. tai ennakkoäänestyksessä 3.-9.4. Valitse ehdokas ja puolue, jolle ympäristöarvot ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat tärkeitä. Osviittaa saat vaalikoneista, mutta kannattaa tutustua myös puolueiden teemoihin ja selvittää, kuinka tärkeitä ympäristöasiat ovat ehdokkaallesi. Ovatko ne hänelle tärkeimpiä asioita vai vain sivuseikka? Kuinka korkealle hän listaa ne tavoitteissaan?

Voit kertoa kantasi päättäjille myös kuvaamalla sinulle tärkeän luontopaikan ja julkaisemalla kuvan Instagramissa. Lisää kuvaan hashtag: #ääniluonnolle.

Lähteet: WWF ja Tiede-lehti 11/2018

Kommentit (4)
  1. Hyvä muistutus siitä, että onnistumisiakin on näiden ympäristöongelmien suhteen ollut! Välillä kun tuntuu ettei mitään vaan saada aikaan..

    1. Jep! Vaikka mitä voidaan saada aikaan, jos tahtoa vain löytyy. 🙂

  2. Erittäin hyvä postaus, on tärkeää muistaa että onnistumistakin tapahtuu ja asiat voivat oikeasti muuttua 😊 Tahdon myös hieman ylpeillä: kotikaupungissani Lahdessa luovuttiin tämän kuun alussa kokonaan kivihiilestä!

    1. Jee, huippua Lahti! <3 Asiat todellakin voivat muuttua – kunhan vain päättäjät niin haluavat. Siksi on niin tärkeää äänestää.

      Ihanaa iltaa!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *