Kun universumi pakottaa hidastamaan

Menin sunnuntaina nukkumaan sillä ajatuksella, että tuleva viikko olisi töiden puolesta tosi kiireinen. Kalenteri oli maanantaiaamusta lähtien täynnä tapaamisia ja deadlineja, yhtä aikaa onnellinen ja vähän stressaava asia.

Vaan sitä kiirettä ei sitten tullutkaan.

Alkuyöstä heräsin siihen, että oli pakko mennä oksentamaan. Kahden maissa tajusin perua aamutapaamisen. Viideltä nukahdin pariksi tunniksi. Yhdeksältä peruin toisenkin tapaamisen. Makasin päivän sohvalla katsoen Riverdalea (hyvä sarja muuten), hoipuin koirien kanssa korttelin ympäri ja siirryin takaisin peiton alle juomaan kokista ja mutustamaan paahtoleipää hillolla.

En varsinaisesti kiittänyt universumia tästä, mutta ehkä se oli kuitenkin lopulta hyväksi. Joillain pilvillä on hopeareunuksia.

”Live life as everything is rigged in your favor”, sanoi persialainen runoilija Rumi Pinterestin mukaan. Asioihin voi suhtautua monella tavalla. Niinpä päätin suhtautua oksennustautiin universumin väliintulona, vaikkakin vain siksi, että se tuntuu niin aika paljon kivemmalta.

Ilman sitä olisin stressannut töistä ainakin vähän (kun makaa kylppärin lattialla pää ämpärissä, deadlinet eivät paljon jaksa huolettaa), syönyt chiapuuroa, joogannut ja miettinyt, mistä saisin energiaa kirjoittaakseni tänne. Samalla olisin ehkä jälleen kummastellut sisäistä onttouttani.

Tarvitsin tämän parin päivän pakkolevon, jotta hidastaisin vähän. Jotta muistaisin, että kaikkea ei tarvitse tehdä aina oikein, aina ei ole pakko olla ahkera. Joskus voi kävellä kaupan vihannestiskin ohi ja kerätä koriin kalapuikkoja ja jätskiä, tehdä aarrekartan, jolle ei koskaan ole aikaa, ja mennä nukkumaan yhdeksältä.

Tämä hetki muistutti siitä, miten onnellinen saa olla, kun on terve. Sen unohtaa helposti silloin, kun on. Mutta jos se viedään pois, osaa yhtäkkiä iloita siitä, että jaksaa kävellä tunnin, nukkuu yön heräämättä pahaan oloon tai pystyy syömään kokonaisen aterian.

Sain myös muistutuksen siitä, että kivojakin asioita voi olla liikaa. Silloin niistä saattaa kadota ilo.

Ihanaa iltaa! Muista, että terveys on suuri lahja.

PODCASTBLOGLOVININSTAGRAM

Kommentit (2)
  1. Yhh, oksennutauti on niin hirveä tauti. Miksiköhän se lähes aina alkaa yöllä!?
    Hyvä asenne sinulla.

    1. No niinpä! Onneksi just asenteeseen voi aina vaikuttaa. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *