Läsnäolosta

IMG_9527.JPG

Olin eilen kuuntelemassa Saku Tuomisen ajatuksia tehokkuudesta ja nykypäivän ajatustyöelämästä. Tuominen puhui paljon keskittymisestä ja siitä, miten nykyisin tehdään koko ajan paljon ja hirveällä kiireellä, muttei välttämättä saada aikaan ihan samassa suhteessa. Ja niinhän se on: yhteen asiaan kunnolla keskittyminen voittaa mennen tullen monessa paikassa yhtä aikaa hääräämisen.

Keskittymistä voi onneksi harjoitella. Tuominen sanoi uskovansa meditaation voimaan, ja niin uskon minäkin. Se ei tosin tarkoita, että myös meditoisin säännöllisesti, mutta ei Tuominenkaan meditoi. Sen sijaan hän keskittyy koiran kanssa kävelemiseen, on läsnä siinä hetkessä.

Tästä lähtien olen puolitoistatuntia päivässä tavoittamattomissa, ilman kännykkää. Keskityn metsään, polkuun, koirien leikkeihin, puuhun säntäävään oravaan, runkoa koputtavaan palokärkeen, auringon viime säteisiin, tummalla taivaalla tuikkiviin tähtikuvioihin, tuulessa vinhasti kiitäviin pilviin. Olen läsnä, sillä oikeasti meillä on vain tämä hetki, tässä ja nyt. Kaikki muu on kuvitelmaa tai muistoja.

PS Tuominen on todella inspiroiva, vähän kuin energinen pyörremyrsky kesken väsähtänyttä päivää. Pidän hänen ajatuksistaan.

PPS Rehellisyyden nimissä saatan kyllä napata jokusen Instagram-kuvan niistä auringon viime säteistä.

Kommentit (22)
  1. Ihana kirjoitus myös minun mielestäni, tuo on niin totta, pitäisi olla enemmän tässä ja nyt.
    Minulla on muuten blogissani haaste sinulle 😉

    1. Hei Souliina! Kiitos.:) Ja kiitos haasteesta myös, käyn pian nappaamassa sen blogistasi. Kivaa iltaa!

  2. Niin totta joka sana! Minä mietin kanssa monesti, että pitää muistaa katsella ympärille ja pysähtyä hetkeen. Nähdä se naapuritalon hurmaava vanhus, koira talutushihnassa, joka huiskauttaa vähän häntää kun katson häntä. Nähdä lapsia leikkipuistossa ja linnut puissa. Maailmassa on niin paljon nähtävää (ja kuvattavaa) kun vain avaa silmät, mielen ja keskittyy siihen hetkeen.

    1. Tiedätkö, kuvaaminen on mielestäni myös ehdottomasti rauhoittavaa, vaikka usein sanotaankin, että pitäisi jättää kamera kotiin ja aistia maailma ilman sitä. Kuvaaminen on kuitenkin ehdottomasti niitä asioita, joihin itse keskityn usein niin, että unohdan kaiken muun ympärillä.:)

       

       

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *