Lopetin hiusten värjäämisen, mitä tapahtui?

annavihervaarasta.jpg

 

Miltä näyttää pari vuotta sitten värjätty hius?

Vastaus: paremmaltakin voisi näyttää, haha.

No ei vaisinkaan, olen oikeastaan ihan tyytyväinen hiuksiini. Latvat tosin kärähtivät edelliskesän purjehduksella auringon ja meriveden yhteisvaikutuksesta, eivätkä ole toipuneet ja tuskin toipuvat. Lääke olisi tässä kohtaa sakset, mutta niihin en ainakaan vielä tahdo tarttua. Tästä muuten näkee tosi hyvin auringon vaikutuksen: suojasin tuolla reissulla ihoni tosi tunnollisesti, hiuksia en lainkaan. Iho pysyi hyvänä, hiuksiin ilmestyi vaaleita raitoja, jotka katkesivat keskeltä kahtia. 

Mutta asiaan. Värjäsin hiukseni viimeksi vuoden 2016 tammikuussa ja aion pysyä tällä luomulinjallani ainakin toistaiseksi. Sanoisin, että ikuisesti, mutten uskalla luvata kuitenkaan. Ei voi tietää, millä tavalla hiukseni aikanaan harmaantuvat ja päädynkö sitten taas väripurkille. Tosin silloinkin päädyn kyllä aika satavarmasti ekokampaamon väripurkille. 

Lopetin hiusten värjäämisen kahdesta syystä. Ensimmäinen on oma ja ympäristön hyvinvointi. Monissa tummissa synteettisissä hiusväreissä on kemikaalia nimeltä PPD, eli parafenyleenidiamiini, tai sen johdannaisia. Se imeytyy verenkiertoon (!) ja voi ärsyttää ja allergisoida. Vaalennusaineissa PPD:tä ei ole, joten blondaaminen on siinä mielessä turvallisempaa. Se heikentää hiusta, mutta vaikutus jää siihen. 

Huolestuin aiheesta kunnolla muutama vuosi sitten, kun sain lievän reaktion hiusväristä. Olin kampaajalla, ja hiuksiani värjättiin samalla tummalla värillä kuin monta kertaa aiemminkin. Yhtäkkiä päänahkaani alkoi kirvellä ihan hirveästi. Turhamainen kun olen, suurin pelkoni ei tässä kohtaa suinkaan ollut terveyteni. Pelkäsin, että hiukseni tippuvat päästä. Väri pestiin pois ja kirvely lakkasi, mutta pelästyin kuitenkin episodia sen verran, että siirryin hennaväreihin joksikin aikaa. Vähitellen sitten unohdin asian ja palasin kampaamon synteettisiin väreihin.

Hiusvärien turvallisuus mietitytti minua silti aina välillä. Tutkimusten mukaan kampaajilla on  enemmän syöpiä kuin muulla väestöllä. On myös aika hirveä ajatus, mikä määrä kemikaaleja ympäristöön kulkeutuu, kun hiusvärit huuhdotaan päästä viemäriin. Kaiken lisäksi olin harmissani värjäyskierteestä, johon olin joutunut. 

Sitten on kuitenkin vielä toinen syy, kevyempi sellainen. Kun hiukseni värjättiin viimeksi puolitoista vuotta sitten, valitsimme kampaajani kanssa jälleen tummanruskean värin. Olin vuosia ajatellut, että olen hyvin tumma, joten ajatus oli vain korostaa omaa väriäni. No, lopputulos oli kaunis, mutta tosiaan hyvin tummanruskea, melkein musta. Yllättäen huomasin ajattelevani, että hiusteni väri sopi ihonsävyyni paremmin ennen värjäystä. Se kulahtaneeksi muuttunut peruspunaruskea siis, jollainen hiuksieni sävystä aina tulee, kun värjäyksestä kuluu tarpeeksi aikaa.

 

img_0116.jpg

Tässä se vuoden 2016 alun hiusväri. Onhan se tosi kaunis ja huoliteltu, joo pakko myöntää. Mutta aika kaukana omasta väristäni, jos vertaa ylempään kuvaan.

 

Kuukaudet menivät, väri haalistui, mutta en kaivannut kampaajalle. Nyt on kulunut yli puolitoista vuotta, enkä edelleenkään ole tahtonut väriä päähäni. Oikeastaan vähän ihmettelen, että miksi ylipäätään olen värjännyt hiuksiani yläasteikäisestä saakka. Nyt kun oma väri on saanut kasvaa, olen aika tykästynyt siihen. Se ei olekaan niin tumma kuin luulin, mutta ihan kiva, kesäisin vaaleanruskea, talvisin keskiruskea. Latvat ovat toki vanhojen värien jäljiltä lähinnä oranssit, mutta ne kasvavat aikanaan pois. 

Ehkä tässäkin näkyy ikä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tykkään niistä asioista, jotka minulle on syntyessä annettu. En halua peittää ihoani paksun meikkikerroksen alle, enkä värjätä omaa väriäni piiloon. Toki ymmärrän olevani aika onnekas. Minulla on hyvä iho ja hiusväri, joka on oikeasti ihan kiva. 

Mitä te ajattelette hiusten värjäämisestä?

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (61)
  1. Mielenkiintoinen kirjoitus. Olen itsekin jo puolisen vuotta kypsytellyt ajatusta että antaisin oman värin kasvaa. En tosin ole ollut muutenkaan ahkera värjääjä vaan noin 2-4 kertaa vuodessa mutta näik iän myötä miettinyt olisiko aihetta rauhoittaa hiukset ja päänahks kokonaan.
    Tekstistäsi inspiroituneena istun muovipussi päässä ja odotan olisiko tämä vaihtoehto kemikaalisille myrkyille.. =)
    Olen myös lukenut hiusten pesemättömyydestä joka kiinnostaisi myös mutta se ensimmäinen puoli vuotta ahdistaa jo ajatuksena että kuinka rasvaiset hiukset on. Toki siihenkin vaihtoehtona aloitukseen kotoa löytyviä elintarvikkeita joilla alkuun pääseminen olisi helpompaa.
    Todella kaunis punainen sävy sinulla luonnostaa mutta yllätyin kovin mitä sait kahvilla aikaiseksi.
    Luonnollisen värikästä syksyä sinulle =)

  2. Ihana tukkapostaus! Sulla näkyy aina välillä sellaiset ihanat kiharat, vähän niikuin tuossa ekassa kuvassa, tai sitten sellaiset loivemmat. Miten saat ne aikaan, käytätkö ihan kiharrinrautaa vai jotain ”luomumpia” keinoja?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *