Löytöretkelle mars!

IMG_3734.JPG

Yllätin itseni hymyilemässä sateiselle marraskuulle lenkillä, jolle olin lähtenyt vähän mutrussa suin. Marraskuinen sade ei ole lempeitä pisaroita, jotka kesä kuivaa, se on kylmä ja viluinen, muistutus syksyn loppumisesta ja ovella kolkuttelevasta pakkasesta. Nyt se oli kuitenkin veikeä, leikki metsälammikon pinnalla ja nauroi mutasukkaisille koirille. Miten toisin siitä voisikaan ajatella? Miten toisin ennen lenkkiä siitä ajattelinkaan.

Saku Tuominen kertoo Hyvä elämä: lyhyt oppimäärä -kirjassaan, että tutkimusten mukaan elämänasenne vaikuttaa onnellisuuteen yhtä paljon kuin geenit ja elämäntilanne yhteensä. Sillä, miten suhtautuu marraskuiseen sateeseen, on siis todellinen merkitys. Onnellisuus on pitkälti jokaisen omissa käsissä ja Tuomisen mukaan siinä, että keskittyy siihen, mitä tekee asioille, eikä tuskaile sitä, miten ne juuri sillä hetkellä ovat.

IMG_3793.JPG

Tekemisestä puheen ollen, Tuomisella on yksi ihan loistava neuvo: Tee joka viikko jotain uutta. Tämän aion toteuttaa, aloitin jo!

Se uusi voi olla melkein mitä vain, tai niin itse ajattelen. Se voi olla suurta, kuten matka, valokuvauskurssi tai joogaretriitti. Yhtä hyvin se saattaa olla pientä, vaikka neulemalli, uusi lenkkireitti tai resepti. Mikä vain käy, kunhan se pakottaa hetkeksi pois mukavuusalueelta, seikkailemaan vähän. Sillä siellä on taikaa, tutkimattomia paikkoja, uusia tapoja ajatella, ideoita, inspiraatiota, lapsellista, aitoa iloa. Seikkaillessa, jotain uutta kivaa kokiessa, on vahvasti elossa. Ja se tekee onnelliseksi.

PS Pidän teidät kartalla löytöretkestäni.

PPS Tuomisen kirjan koko nimi on: Eihän minulla ole hajuakaan siitä, mistä hyvä elämä koostuu. Siksi tästä tuli ainoastaan lyhyt oppimäärä. Myönnetään, fanitan.

Kommentit (18)
  1. Ensinnäkin; mikä suuri totuus että asenne vaikuttaa onnellisuuteen! Niin juuri! Asioita ei kannata murehtia, sillä useimmiten murehdit turhan päiten jotakin joka ei tapahdu, ja jos huonoja asioita välillä tapahtuukin niin ainakaan murehtiminen ei niitä poista! Teet vain itsellesi huonon olon ja se vaikuttaa fysiikkaasi ja pitkällä tähtäimellä elämäsi pituuteen, uskon minä. Päätin jo teini-ikäisenä elää 120-vuotiaaksi. Aluksi sille naurettiin, sitten hymyiltiin. Mutta mitä sitten vaikka en eläisi niin pitkään, asenne on minusta tärkein. Elämä on seikkailu! Liian mielenkiintoinen sivuutettavaksi muutamassa vuosikymmenessä.
    Toiseksi; Tee jotakin uutta – pois mukavuusalueelta. Olen lukenut että se auttaa aivoja muistisairauksia vastaan. Se sai minut asennoitumaan nykyaikaan ja tulevaisuuteen eri tavalla, kiinnostuneesti ja opettelevasti sen sijaan että haikailin ja kaipasin aina menneitä aikoja!
    Kolmanneksi; Seikkailu – lapsellisuus! Voi miten rakastan niitä käsitteitä nykyään! Sellaista anti-pönötystä! 🙂

    1. Niin totta! Ja ihania päätöksiä olet tehnyt! Olen ihan varma, että oma asenne vaikuttaa paitsi onnellisuuteen, myös siihen, miten elämä lopulta menee. Se mitä ajattelee, vaikuttaa siihen miltä tuntuu ja se taas siihen mitä tekee.:)

      Lapsellisuus on ihan mainio asia. Yksi lempilausahduksistani kuuluu: ”Creative adult is a child who survived.” Lapset ovat niin luovia ja iloisia ja aina läsnä.

      Mukavaa isänpäivän iltaa!

  2. Ihana postaus jälleen! PS: Blogissani on sinulle haaste =)

    1. Kiitos Katinka! Ja iso kiitos myös tunnustuksesta, tulipas hyvä mieli. <3 Jaan sen eteenpäin piakkoin.:) 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *