Luonto: terapeuttini numero 1

IMG_5163.png

Eilen vietettiin Suomen luonnon päivää. Me juhlistimme sitä koirien kanssa samoin kuin teemme suunnilleen kaikkina muinakin päivinä: lähdimme kävelylle luontoon. Ei olisi yhtään huvittanut, sillä olin valvonut edellisenä iltana myöhään kavereiden kanssa ja juonut ehkä hieman runsaammin kuplivaa kuin olisi ollut tarpeen. Koirien yksinhuoltajana minulla ei kuitenkaan ole sitä vaihtoehtoa, joka olisi kiinnostanut eniten: jäänpäs tähän sohvalle peiton alle katsomaan päiväksi Netflixiä ja juomaan Vichyä

Vaikka väsytti, niin huomasin silti ajattelevani, kuinka kiitollinen olen, että asun täällä. Saan kävellä metsäpolkuja joka päivä. Se on arvokasta. 

Ihminen tarvitsee luontoa, vaikka se nykymaailmassa tuntuu usein unohtuvan. Ilman luontoa meitä ei olisi. Me kuulumme sinne ihan samoin kuin männyt ja peuratkin. Olemme osa luontoa, emme sen yläpuolella.

En välittäisi tietää, millainen olisin, jos en liikkuisi säännöllisesti luonnossa. Epäilen, etteivät välittäisi muutkaan. Luonto rentouttaa ja kohottaa mielialaani ihan joka ikinen kerta, kun astun metsään, istun meren rannalla tai kävelen peltojen viertä. Luonto on paras terapeuttini. 

Tarvitsen luontoa lähelleni. En haluaisi asua kaupungin keskustassa, sillä rasittuisin, jos ympärillä olisi jatkuvasti melua ja paljon ihmisiä. Kaipaan omia hetkiäni luonnossa, sen rauhaa ja muistutusta, miten pieni ihminen lopulta on, miten suuri maailma.

Haaveilen juuri nyt matkustavani johonkin luontokohteeseen. Islanti ja Skotlanti kiehtovat, samoin Yhdysvaltojen mielettömät kansallispuistot ja Etelä- ja Itä-Afrikka. Jonain päivänä tahtoisin myös Galápagossaarille ja Havaijille. Suomen saaristo ja Lappi ovat tietenkin myös aina upeita. Matkakuume.

Minulla ei juuri nyt ole oikein ketään, joka haluaisi lähteä tällaiselle matkalle kanssani, Skotlantia ehkä lukuun ottamatta. Vaan kai sitä yksinkin voisi lähteä. Mikä oikeastaan estää?

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *