Maailma tuhoutuu – eikä sen pelastamista saa jättää minun harteilleni

95ABB228-47A6-448F-98FD-F50FD2917453.JPG

Toissapäivänä julkaistu WWF:n Living Planet 2018 -raportti on karua luettavaa. Selkärankaisten määrä on vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1970. Maailmassa on yli puolet vähemmän eläimiä kuin 1970-luvulla! Syy? Ihminen. Ylikulutus, ilmastonmuutos, elinympäristöjen tuhoutuminen. 

Entäs ilmastoraportti sitten? Jos joku ei viime kesänä hämmästellyt Suomen kuukausien paahtavaa hellettä niin johan on kumma. Sitten tuli lokaloimu. Nyt on marraskuun ensimmäinen, ja ulkona on 10 astetta lämmintä. Ihan kiva joo, jos tykkää lämmöstä, mutta tuskin normaalia. Muualla maailmassa myrskyää ja tulvii, jäätiköt sulavat, toisaalla sataa liikaa, jossain ei ollenkaan. Ilmastoraportin mukaan maapallo on lämmennyt jo yhden asteen. 1,5 asteen lämpenemisestä vielä selviäisimme, kahden asteen kohdalla alkaa mennä todella huonosti. 

Minä haluan pelastaa maailman, niin varmaan aika moni muukin. Mutta sitä ei saa jättää minun harteilleni. Ai miksi? Siksi, että kaikki me tiedämme, mitä pitäisi tehdä: alkaa lähiruokaa syöväksi vegaaniksi, lopettaa lentäminen, shoppailu ja autoilu. Vaan kuinka moni meistä oikeasti ryhtyy moiseen ilman kannustinta?

On asioita, jotka teen oikein.

En ole syönyt lihaa 20 vuoteen (koska rakastan eläimiä, ei vaadi itsekuria). 

Käytän tuulisähköä (helppoa, ei vaadi jatkuvia toimenpiteitä tai itsekuria).

Ajelen pyörällä (koska se on kivaa).

En juuri sauno (koska se ei ole niin kivaa).

En aja autoa (koska se on kallista, muuten kyllä huristelisin kaikkiin ihaniin metsiin).

Asun pienessä kodissa (koska en koe tarvitsevani isompaa ja koska minulla ei todellakaan ole varaa isompaan).

Yritän shoppailla harkiten (mutta itsekurini on surkea ja välillä se pettää).

Lennän melko harvoin (koska se on kallista ja koska tykkään arjestani sen verran paljon, etten koe tarvetta päästä kauas pois).

Sanat, jotka toistuvat: kallis, kiva, helppo, ei tarvetta.

Uskon, että suurin osa ihmisistä on jossain määrin kaltaisiani. Haluavat hyvää ja pelastaa maailman, mutteivät ole erityisen pyhimysmäisiä tai valmiita luopumaan kovin paljosta. Siksi tätä ei saa jättää meidän harteillemme. Siksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, sanktioita (verotusta) ja kannustimia. Mielestäni esimerkiksi kasvisruoan verotusta pitäisi keventää ja lihan verotusta koventaa kunnolla. Jokainen kasvissyöjä voisi myös saada vuosittaisen bonuksen. Samoin työmatkapyöräilijä. 

Sitä odotellessa yritän shoppailla harvemmin, syödä vähemmän juustoa ja valita kestävästi pyydettyjä kaloja. En siis tarkoita, että tässä voisi vain heittää pyyhkeen kehään ja toivoa muiden hoitavan homman. Ehei, meidän kaikkien on ryhdyttävä ilmastotalkoisiin. Vaan miten kaikki maailman ihmiset saadaan muuttamaan tapojaan ja tekemään sen kunnolla?

Millaisia ajatuksia teillä herää? Miten maailma pelastetaan? Mitä sinä aiot tehdä?

 

PS. Kuva on lähimetsästämme, joka on onneksi suojeltu. En voi ymmärtää, miksi kukaan haluaisi tuhota tällaisen paikan. Miksi Suomessa hakataan avohakkuilla metsiä päreiksi ja hävitetään paitsi maisema ja hiilinielut myös monen eläinlajin elinympäristö. Miten se voi olla laillista?

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (4)
  1. Voi että. Niin samaa mieltä tuosta avohakkuusta. Kumpa ihmiset vaan ymmärtäisi <3.

    1. Todellakin, se on ihan kamalaa! Täällä lähellä hakattiin muutama vuosi sitten sellainen kaunis vanha metsä ihan päreiksi, kauhean surullista. 🙁

  2. Työmatkapyöräilijät voivat hakea verotuksessa ”matkakuluista” korvausta, joka on 80 € vuodessa! Ei se suuri summa ole, mutta jotain kuitenkin! 🙂 Kyllähän työmatkapyöräilyyn voisi kannustaa niin, että siitä saisi enemmän ”verohelpotusta”. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48861/matkakustannukset_verotuksessa__ohje_pa/

    1. Aah, mahtavaa! Bonus saisi kyllä olla vähän isompi.:D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *