Miksi jatkuva vaateshoppailu vie mielenrauhan ja omat ideani turhan shoppailun vähentämiseen

 

05D84D20-E75F-4AFE-95F7-321413554186.JPG

Tässä freelance-elämässäni on yksi selkeä muutos entiseen toimistoelämääni: en tarvitse kovinkaan monia kivoja (tai ainakaan uusia) asuja. Tähän tulokseen olen päätynyt tarkkailtuani talvivaatevarastoani ja sen suhdetta tilaisuuksiin, joissa niitä tulee käytettyä. 

Lisäksi olen havainnut, en suinkaan tänään vaan tässä asiaa jo pidemmän aikaa pohdittuani, seuraavaa: vaateshoppailu voi liiallisesti suoritettuna aiheuttaa monenlaista ahdistusta. 

Ensinnäkin on tietenkin maailman tila, tuhoutuva ympäristö, sortuvat vaatetehtaat ja muu sellainen. Tiedätte kyllä. Kun maailma on menossa päin honkia, tulee väistämättä huono omatunto, jos hiipii harva se päivä jostain ketjuliikkeestä kassi täynnä akryylia. 

Toiseksi on oma budjetti. Pohdiskelin jo ennen yrittäjäksi alkamista, että suurimpiin esteisiini yrittäjyyden tiellä kuului ajoittainen hulvaton tapani lohduttautua uusilla vaatteilla. 

Kolmanneksi on säilytystila. Olen löytänyt itsestäni sisäisen Marie Kondon, joka haluaisi järjestää kaikki vaatteet sävy sävyyn ja kelpuuttaa kaappiinsa (ja yllensä) vain lempivaatteita, ei mitä tahansa rääsyjä tilaa viemään ja vaatehuoneen perukoille unohtumaan.

Tästä päästäänkin neljänteen ahdistusaiheeseen: niistä epäkelvoista yksilöistä eroon hankkiutuminen. Myyminen on kamalan työlästä (FB-kirpparit, av:t yv:t, kai-kai-mitat…) ja Uffin laatikkoon heittäminen ei tunnu enää kovin kelvolliselta toiminnalta sekään, kun siinähän tuhoutuu Afrikan maiden oma vaatetuotanto ja halutaanko siellä muka niitä akryylirääsyjä kuitenkaan?

Viides ahdistuksen aihe on tarpeen lisääntyminen. Olenko ainoa, joka on joskus ostanut jotain ja huomannut, ettei se sovi yhteen minkään muun kanssa? Seuraa tarve ostaa sille kaverit, eikö?

Kuudes ahdistuksen aihe on kuvitteellisen elämän ja todellisen elämän kohtaaminen. Jos olet vaikka pääosin kotona työskentelevä yrittäjä, niin kuinkahan monta silkkipaitaa tarvitset elämääsi? Epäilen, että yksi ehkä riittää.

Seitsemäs on identiteettisekoilu. Vaikka tietäisit täysin, kuka olet ja mistä tykkäät, sen tiedon voi hetkeksi kadottaa vaatekauppojen, muotiblogien, Pinterestin ja Instagramin syövereissä. Kaikkein vaarallisimmat hetket ovat vuodenaikojen vaihtuminen (kyllähän sitä vuodessa ehtii jo unohtaa, millaisista talvivaatteista sitä tykkääkään), identiteettikriisit (uuden minän voi toki luoda vaatteilla, mutta keinoa kannattaa käyttää harkiten) ja tutusta ympäristöstä poistuminen. Nimimerkillä palasin kerran reissusta 1950-luvun kellohelmamekon kanssa.

Kahdeksas ahdistuksen aihe on jatkuva tyytymättömyys. Jos alkaa liikaa miettiä, miten omasta vaatekaapista tulisi täydellinen, niin AINA keksii jotain, mitä välttämättä tarvitsisi. Ja kun se vaatekappale on hommattu, on seuraavan vuoro. Sanoinhan: jatkuva tyytymättömyys.

D271C592-859D-4D94-818F-47402F949BDA.JPG

No niin, sitten ratkaisuihin. Miten sitä vaateshoppailua, virheostoksia ja ahdistusta voisi vähentää?

1. Kartoita oma vaatevarasto. Mitä sieltä löytyy, mitä vaatteita oikeasti käytät, puuttuuko todella jotain? Ota kuvia asukokonaisuuksista. Ne auttavat hahmottamaan, kuinka paljon kivoja kokonaisuuksia oikeasti omistat ja näkemään, mistä tykkäät. 

2. Mieti, miksi pidät vaatteista, joista pidät? Mikä niissä viehättää? Millaisista leikkauksista pidät? Mistä väreistä? Mistä materiaaleista? 

3. Pohdi, mihin tilanteisiin todella tarvitset vaatteita: arkeen, juhliin, edustamiseen? Aina, kun aiot ostaa uuden vaatteen, varmista, että olet ostamassa sitä todelliseen elämääsi, etkä kuvitteelliseen elämään. 

4. Luo kaava, se helpottaa pukeutumista. Joka päivä ei tarvitse näyttää uudestisyntyneeltä. Mieti, mitkä asukokonaisuudet toimivat elämässäsi, millaisissa asuissa sinun on hyvä olla ja missä tunnet olosi itsevarmaksi. Omat suosikkini ovat nyt talvella joko pillifarkut + iso villapaita + maiharit tai leveät rennot housut + istuva paita + nilkkurit. Näillä pääsen tosi pitkälle. 

5. Päätä, ettet osta mitään huonolaatuista tai ihan kivaa. Ihan kivoissa vaatteissa tuskin tunnet (minä en tunne) itseäsi upeaksi. Huonolaatuiset vaatteet taas ovat oikeastaan rahan heittämistä roskiin. Lisäksi ne ovat äänestyslippu kertakäyttövaatekulttuurin puolesta. 

6. Pidä huolta vaatteistasi. Hanki kasmirkampa ja hoida kenkäsi. Höyrytin on myös loistava keksintö.

7. Etsi omaan tyyliisi sopivat brändit. Niin et joudu harhailemaan tuhansien valintojen viidakossa aina, kun tarvitset jonkin uuden vaatekappaleen. Itse tykkään muun muassa Samsoesta, Filippa K:sta, &other storiesista ja American Vintagesta. 

8. Jos tyylisi on ihan hukassa, mene Pinterestiin. Tee taulu unelmatyylistäsi ja kerää sinne tyylikuvia, joista innostut. Etsi sitten yhtäläisyyksiä kuvista: minkä mallisia vaatteet ovat, mitkä värit toistuvat, onko vaatteissa kuvioita vai ovatko ne yksivärisiä, pidätkö yksinkertaisista vaatteista vai tahdotko näyttäviä yksityiskohtia? 

 

Lopuksi kerron saman kuin aluksi: oman pintapuolisen tutkimukseni perusteella olen päätynyt huomaamaan, että en tarvitse uusia talvivaatteita. Shoppailulakko on täällä taas, ainakin maaliskuulle asti tai siihen, että ilmat alkavat lämmetä ja on aika tarkastella kevätpukeutumista. Tulen jälleen jakamaan näitä asukuvia olemassa olevista vaatteistani sekä täällä että Instagramissa. Kerään kaikki asukuvat Instan kohokohtaan nimeltä OOTD. Sieltä löytyvät myös kesän shoppailulakon vaatekokonaisuudet.

 

Ihanaa iltaa, ei shoppailla turhaan!

 

PODCASTBLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (2)
  1. ReetaJohanna
    11.1.2019, 07:25

    Hei, tämä oli kuin minun suusta/kynästä. Tiedän kyllä suht hyvin oman tyylini, vaikka välillä huteja tulee. En osta mitenkään älyttömästi vaatteita, mutta liikaa siihen nähden mitä niistä pidän. Enkä ole onneksi moneen vuoteen sortunut tekokuituihin.

    Pahin kompastuskivi itselle on insta. En haluaisi sen käytöstä kuitenkaan luopua, joten pitää vaan löytää se hukassa oleva selkäranka. Sen voin sanoa näin 47-vuotiaana, että ei ollut näin vaikeaa 80-luvulla ja 90-luvulla, kun ei ollut somea.

    1. Hukassa olevan selkärangan löytyminen: kannatan ja sama tavoite! 😀 Ja mustakin tuntuu, että some lisää tarvetta shoppailla. Siksi yritän nykyisin miettiä vähän tarkemmin, että miksi shoppailen ja mihin tarpeeseen. Ihanaa viikonloppua!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *