Millaista on elämä collien kanssa?

Minulta kysyttiin, millaista on elämä collien kanssa. Ja tajusin, että ole törkeästi kertonut vain, millaista on elämä bordercollien kanssa ja jättänyt toisen koiraystäväni täysin huomiotta. On siis jo aikakin, että Nana saa oman postauksen. Elämä bordercollien ja elämä collien kanssa ovat nimittäin aika eri juttu.

Nana on siis rodultaan pitkäkarvainen collie, jota kutsutaan myös skotlanninpaimenkoiraksi ja lassieksi ikonisen Lassie-elokuvan jäljiltä. Lassiehan tuli kuuluisaksi 1940-luvulla, kun sen niminen skotlanninpaimenkoira seikkaili valkokankaalla ja oli kaikin puolin sympaattinen. Tuo elokuva räjäytti koko collie-rodun suosion, ja siitä seurasi monia asioita, joista lisää myöhemmin.

Ennen kuin Nana tuli meille, kävin bordercollieni Nessin kanssa lenkillä kaverini ja hänen lyhytkarvaisen colliensa kanssa. Ihmettelin tuolloin, miten kaverini uskalsi pitää koiraansa vapaana pyörätien vieressä. Tiukasti hihnassa kävelevä bordercollieni kun olisi tilaisuuden saadessaan ampaissut rakettina ohikiitävien pyörien perään.

Kaverini sanoi vain tyynesti: ”Ei se lähde mihinkään.”

Ajattelin, että hän on varmasti todella hyvä koirankouluttaja.

No, sitten taloon tuli Nana, ja ymmärsin. Collie, ainakaan minun yksilöni, ei lähde minnekään.

Collietani voi pitää vapaana ihan missä vain (tietenkin järjenkäyttö on sallittu). Se kulkee suurimman osan ajasta ilman hihnaa, noin metrin päässä jalastani. Lähellä autotietä laitan sen toki kiinni, jottei vain satu vahinkoa. Ja jos liikkeellä on paljon ihmisiä, kytken sen muodon vuoksi, jottei tule sanomista. Tämä on kuitenkin puhdas muodollisuus, sillä Nana ei mene omatoimisesti vieraiden ihmisten luokse, ei jahtaa muuta kuin vähän oravia ja mieluiten kävelee vain lähellä minua ja välillä vähän nuuhkii ympäristön hajuja.

Toinen tilanne, jossa laitan sen kiinni, on se, jos vastaan tulee vieraita koiria. Ei Nana niillekään omatoimisesti rähisisi, mutta Nessi saattaa rähistä. Ja jos näin käy, niin Nana voi kaveria tukeakseen yhtyä rähinään.

Kun bordercollielleni Nessille sanoo: ”tänne”, se pohtii, kannattaako tulla ja saada namia, vai onko haju tai jokin koiruus, mikä sillä on kesken, ehkä kuitenkin kiinnostavampi.

Kun collielleni Nanalle sanoo: ”tänne”, se tulee, sai sitten palkkaa tai ei.

Nana on ulkona maailman helpoin koira, josta ei ole huolta eikä stressiä.

Collie on myös hyvin läheisyydenkipeä otus. Perhe on sille kaikki kaikessa. Se haluaa olla aina siellä, missä minäkin, usein mahdollisimman lähellä. Collie ei olisi onnellinen yksin jossain pihalla. Se tahtoo olla siellä, missä sen lauma on.

Nanaa saa myös halata, mistä moni koira ei tykkää. Usein sille kuitenkin riittää, että se saa tulla ihan lähelle. Sitä ei välttämättä tarvitse rapsuttaa. Välillä se kääntääkin selkänsä, kun saa tarpeekseen silityksistä. Mutta pysyy silti vieressä.

Kun bordercollie tarvitsee paljon aktiviteettiä, collielle riittää vähempi. Se pitää ulkoilusta ja pitkistä lenkeistä, mutta sille ei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä jotain älyllistä puuhaa. Tai ei ainakaan Nanalle.

Se on hyvin kiintynyt minuun ja niihin ihmisiin, jotka se tuntee. Vieraista se ei välitä, se on hieman arka ja epäluuloinenkin vieraita kohtaan, ennen kuin tutustuu. Tässä on varmasti toki eroa yksilöiden välillä.

Ja nyt päästäänkin niihin huonompiin puoliin. Lassie-leffan jälkimainingeissa collieita jalostettiin liikaa pelkän ulkomuodon perusteella. Siitä seurasi, että niiden terveyteen ja luonteeseen ei aina kiinnitetty niin paljon huomiota. Vaikka jalostus on muuttunut paljon sitten noiden aikojen, jotain siitä on vielä jäljellä rodussa.

Kuten sanottu, Nana on arka. Sillä on myös äänipelko, joka on saanut alkunsa uudenvuoden ilotulitteista ja sen jälkeen yleistynyt. Se pelkään tuulen hakkaamista ikkunaan, lumen tipahtamista katolta, ikkunoiden naksumista. Kun se pelkää, siihen on vaikea saada kontaktia, siitä tulee hyvin levoton ja se tepastelee ympäriinsä kykenemättä rauhoittumaan. Se viettää nykyisin uudetvuodet rauhoittavan lääkkeen alaisena.

Lisäksi Nana haukkuu. Se haukkuu aina, kun joku tulee tänne, ja se haukkuu, kun minä tulen kotiin, kovaa ja korkealta. Se haukkuu myös kiihtyessään. Suurimman osan päivästä se on kuitenkin (onneksi) hiljaa. Haukkuminen on collieilla hyvin yleistä.

Nanan huonoin ominaisuus on se, että se pomottaa Nessiä. Se on alistanut Nessin, ja tehnyt sille selväksi olevansa alfanaaras. Se saattaa esimerkiksi estää Nessiä kulkemasta ohitseen vain katsomalla sitä. Nessi-parka alistuu ja kääntyy ympäri häntä koipien välissä. Siksi koirani ovat eri huoneissa, jos olen pitkään poissa kotoa. Ne eivät kuitenkaan tappele, nukkuvat usein kylki kyljessä ja leikkivät keskenään. Koirat ovat siinä erilaisia kuin ihmiset: ne voivat olla ystäviä, vaikka toinen välillä korostaakin asemaansa ja alistaa toista.

Colliet eivät myöskään ole ihan tervein rotu. Nanalla ei ole ollut suuria terveysongelmia, mutta sillä on heikko vatsa, eli se ei voi syödä mitään ylimääräistä ilman seurauksia. Lisäksi sillä on nenässä ja tassuissa iho-ongelmia.

Sitten on tietenkin vielä turkki. Meillä meni hyvin siihen asti, kunnes leikkautin Nanan. Nyt sen turkki on melkoinen pehko, joka takkuuntuu helposti kainaloista ja korvien takaa ja johon se kerää metsästä risut ja männynkävyt. Harjaan sitä pari kolme kertaa viikossa, mutta varmaan päivittäinen harjaus voisi tehdä hyvää. Kovin paljon karvaa siitä ei kuitenkaan irtoa.

Suosittelen collieta perhekoiraksi ja ihmiselle, joka tykkää ulkoilla ja viettää aikaa koiransa kanssa, joka ei menetä hermojaan sen äänekkyydelle ja jaksaa ymmärtää sen herkkyyttä ja tukea sitä tarvittaessa.

Noista parista ongelmasta huolimatta pitkäkarvainen collie tai ainakin Nana on mitä ihanin koira, se on aina iloinen, uskollinen ja yleisesti ottaen todella helppo koulutettava (haukkumista en ole saanut siitä pois), sillä ei ole metsästysviettiä, eikä se karkaile. Lisäksi se on tietenkin hyvin kaunis ja uljas.

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Kommentit (5)
  1. Jos nyt ottaisit koiran, mihin rotuun arvelet, että päätyisit? 🙂

  2. Ihana Nana! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *