Minä, ekstrovertti (eiku...)

Minulla on ekstrovertin identiteetti. Kuvittelen olevani sosiaalinen, avoin, helposti lähestyttävä ja puhelias. Pidän ihmisistä ja olen kiinnostunut muista. Kuitenkin, 

nautin syvällisistä keskusteluista yhden tai kahden ihmisen kanssa, mutta hiljenen, jos porukassa on enemmän kuin kolme ihmistä. Mielenkiintoni hiipuu, uppoudun omiin ajatuksiini, en jaksa seurata polveilevaa keskustelua, enkä osallistua siihen. Jostain syystä monta ihmistä kerralla on minulle liikaa.

vältän sopimasta yhdelle päivälle enempää kuin yhden tapaamisen. Jos kuitenkin menin sopimaan kahdet treffit, en välttämättä pysty antamaan toiselle ihan parastani. 

ihmisjoukot, tuntemattomat ja puolitutut ihmiset kuormittavat minua toisinaan. Oikeastaan ainoastaan parhaat kaverini eivät. En ymmärrä, miksi kukaan menisi vapaaehtoisesti Hulluille Päiville. Välillä minusta on kuitenkin ihanaa nähdä ihmisiä, joita en tunne niin hyvin. 

joskus en vastaa puhelimeen, koska en vain juuri silloin jaksa jutella. Toisinaan todellakin jaksan ja viestittelen liikaakin. 

osaan mielestäni edustaa melko hyvin, mutta en oikeastaan nauti siitä. Kauheinta on henkilöbrändini ja osaamiseni myyminen blogiin liittyvissä asioissa. Minusta on vastenmielistä tuoda itseäni esiin, ja tunnen itseni tyhmäksi tehdessäni niin.

en halua jutella puolitutuille tai tuntemattomille julkisissa kulkuneuvoissa, vaan tuijotan mieluiten ulos ikkunasta kuulokkeet korvissa ja toivon, ettei kukaan huomaa minua.

uppoudun helposti omiin ajatuksiini ja maailmaani.

vihaan ryhmätöitä. Mutta tykkään kyllä olla osa tiimiä, kunhan jokainen hoitaa oman osuutensa. 

viihdyn työpäivät mainiosti yksin. En kuitenkaan halua olla koko ajan yksin. 

harrastin vuosia muodostelmaluistelua, mutten oikeastaan välitä joukkuelajeista. En myöskään tahdo seuraa joogaan tai juoksemaan. Mailapelit sen sijaan kiinnostavat. Liikun mieluiten yksin tai kaksin. 

en juurikaan jännitä esiintymistä, enkä yhtään sosiaalisia tilanteita, mutten pidä minglailusta ja some ahdistaa välillä. 

tarvitsen omaa aikaa. 

jos en saa olla tarpeeksi itsekseni, väsyn, hiljenen ja muutun ärtyisäksi. Toisaalta ahdistun, jos minulla ei ole tarpeeksi seuraa. 

viihdyn reissussa pari päivää yksin.

en oikein jaksa jutella tyhjänpäiväisiä. Se on mielestäni tylsää.

olen huono puhumaan tunteistani.

 

Ekstrovertti, introvertti vai ehkä sittenkin ambivertti? Samaistuuko kukaan?

 

Kuva: Satu Nyström

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

 

Kommentit

Elinakoo

Haa! Samaistun täysin ja ihan kaikkeen. Olipa hyvin kuvailtu.
Ehkä tiedätkin MBTI persoonallisuustestin. Saan siitä yleensä tulokseksi introvertti, mutta tarkemmin tarkasteltuna tulos on 52% introvertti ja 48% ekstrovertti tms., olen siis aika keskellä.

Mielestäni olen kuitenkin enemmän introvertti, koska saan yleensä energiaa yksinolosta, en muista ihmisistä.

Anna Vihervaarasta

Ihana kuulla, että on kohtalontovereita.:) Haluan tehdä tuon testin!

Introvertin ja ekstrovertin keskeisin ero on se, miten aivot lataantuvat: saatko virtaa muiden ihmisten keskellä vai rauhallisesta yksinolosta? Tämä on ihan puhdasta aivokemiaa ja on tutkittu, että introverttien aivot voivat sosiaalisissa tilanteissa rekisteröidä tuhatkertaisen määrän ärsykkeitä! Ei siis mikään ihme, jos tekee mieli ajoittain vaipua hetkeksi omiin ajatuksiin.

Turhan usein nämä ominaisuudet yhdistetään sosiaaliseen ulosantiin tai siihen miten tulee muiden kanssa toimeen, vaikka näillä asioilla ei ole juuri mitään tekemistä keskenään. Harmittaa tosi paljon, että nykyisessä työelämässä nämä käsitteet on ymmärretty usein täysin väärin (introvertti = surkea nurkassa nyhjäävä luuseri - ekstrovertti = kaikkien rakastama, äänekäs ja vauhdikas menestyjätyyppi). Ekstroversiota suositaankin usein liiallisuuksiin, vaikka ihan kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan!

Anna Vihervaarasta

Tämä on paras ikinä lukemani selitys asiasta. Kiitos! <3 

Turhan usein nämä ominaisuudet yhdistetään sosiaaliseen ulosantiin tai siihen miten tulee muiden kanssa toimeen, vaikka näillä asioilla ei ole juuri mitään tekemistä keskenään.

Just tämä. Mäkin olen ajatellut, että parempi vaan olla ekstrovertti, erityisesti tällä alalla, jolla on paljon vahvoja ja äänekkäitä persoonia. Mietin myös tätä postausta kirjoittaessani, että kuulostan aika ankealta tyypiltä ihan vain siksi, etten aina kaipaa muiden seuraa tai kuormitun välillä ihmisistä. Vaan kysehän on vain siitä, miten on tottunut asioista ajattelemaan ja minkälainen mielikuva introverteista tai ekstroverteista on, juuri kuten kirjoitit. 

Iso kiitos tästä ja ihanaa viikonloppua!

Herra J
in medias res

Hei Anna!

Tämä. Siis niin tämä. Tekstisi olisi hyvin voinut olla minun kirjoittama, koska lähes kaikki mainitsemasi kohdat pätevät minuunkin. Putoan myös esimerkiksi helposti kyydistä, kun ryhmässä enemmän kuin kolme ihmistä. Kuuntelen kyllä, mutta otan harvemmin enää osaa keskusteluun. Tai uppoan omiin maailmoihini - vanha tapani, josta ala-asteen luokanopettajani jo huomautti.

Ja erinomainen kommentti jennylalta yllä. Minuakin rasittaa todella paljon hänen mainitsemansa introverttiyden sorsiminen työelämässä. "Olethan työntekijänä ekstrovertti ja supersosiaalinen inspiraatioinnovaattori ja tiimipelaaja?" Ja pidentääköhän introvertin käytöstä kaiken lisäksi vielä töykeänä ja välinpitämättömänä, jos hän esimerkiksi jättäytyy ryhmässä taustalle haukatakseen henkeä... No, taidetaan varmaan pitää.

Anna Vihervaarasta

Hei Herra J!:)

Ja pidentääköhän introvertin käytöstä kaiken lisäksi vielä töykeänä ja välinpitämättömänä, jos hän esimerkiksi jättäytyy ryhmässä taustalle haukatakseen henkeä... No, taidetaan varmaan pitää.

Just tämä! Ja mä en edes tiedä, olenko introvertti, mutta tältä silti joskus tuntuu. Epäilen, että olen pikemminkin jonkinlainen sekoitus 50/50.:D

Ihanaa viikonloppua sinne!

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.