Muodin todellinen hinta

Katsoin sunnuntaina The True Cost -dokumentin Netflixistä. Se kertoo siitä, mitä halpojen vaatteiden tuottaminen todella maksaa. Mitä vaaditaan, jotta me voisimme täällä ostaa t-paidan kympillä ja hameen kahdella.

Viisi vuotta sitten Rana Plaza -tehdasrakennus romahti Bangladeshissa. Sen raunioihin kuoli 1100 halpavaateteollisuuden työntekijää. Heidän kaltaisiaan on kymmeniä miljoonia. Heille maksetaan muutama euro päivässä, he tekevät pitkiä päiviä ja joutuvat usein viemään lapsensa kauas maaseudulle sukulaistensa hoiviin kasvatettavaksi, koska surkealla palkalla ei ole varaa palkata lastenhoitajaa edes halpatuotannon maissa. 

Amerikassa tehotuotetaan puuvillaa, samoin Intiassa. Pellot ruiskutetaan kauttaaltaan tuholaismyrkyllä. Paikalliset ihmiset sairastuvat muita useammin syöpiin, Intiassa peltojen lähellä asuvilla lapsilla on epämuodostumia ja mielenterveysongelmia. 

Monopoli myy intialaisille maanviljelijöille puuvillansiemeniä, jotka ovat liian kalliita heidän tuloihinsa nähden. He velkaantuvat, juovat pullon tuholaismyrkkyä ja kuolevat pellolleen. 

Nahkatehtaat saastuttavat joet (puhumattakaan siitä, mistä nahka tulee). 

Vuodessa tehdään suunnilleen 52 mallistoa. Joka viikko tulee jotain uutta ja halpaa. 

Miksi? Jotta me voisimme ostaa uusia vaatteita ja tuntea itsemme rikkaiksi. Jotta me voisimme uudistaa tyyliämme jatkuvasti, ostaa uuden mekon vain yksiä juhlia varten. 

Todellisuudessa me köyhdymme, sillä halvatkaan vaatteet eivät ole ilmaisia, varsinkaan, jos niitä ostaa usein. Koska ne eivät kestä aikaa eivätkä kulutusta, eikä niitä ole suunniteltukaan kestämään, joudumme jatkuvasti ostamaan uutta.

Oma vaatekaappini ei edelleenkään kestä päivänvaloa, vaikka sillä meneekin paremmin kuin joskus ennen. Ostan harvoin mitään harkitsematta, enkä hanki vaatteita läheskään niin usein kuin aiemmin. Silti ostan niitä liikaa ja turhaan. Kirppiskassini kasvaa, kun en sitten rakastanutkaan sitä uutta ihanaa vaatetta, joka oli pakko saada.

Millä hinnalla?

Tämän dokumentin nähtyäni päätin jälleen kerran parantaa tapani. Tällä kertaa uskon jopa tekeväni sen.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit

smagardi
astu harhaan

Kaikkein helpoin tapa parantaa tapansa, ainakin minulle, on ollut se, että ei vain mene niihin "halpakauppoihin" katsomaan mikromallistotarjontaa. Tehdä se tietoinen valinta mihin kauppoihin ei enää astu, ettei vain tule houkutuksia ja sitä myötä huonolaatuisia hutiostoja. Siinä säästää aikaa, rahaa, luontoa ja vaatekaappitilaansa. :)

Anna Vihervaarasta

Kyllä, just näin! Ihan paras neuvo. :)

Jenny La (Ei varmistettu)

Nykyisin näiden halpavaateliikkeiden vaatemäärä ja etenkin huonolaatuisten vaatteiden määrä ahdistaa niin paljon, ettei niihin todellakaan astu jalallaan. Jos sinulla on jatkossa vinkkejä eettisistä ja ekologisista vaatemerkeistä, olisi kiva kuulla niistä!

Anna Vihervaarasta

Kyllä! Varmasti tulen vinkkaamaan vastuullisista vaatteista.:) Ja muistakin jutuista aiheeseen liittyen. 

Thebs (Ei varmistettu) Http://Outlandishblog.com

Juuri näin! Itse olen viimeiset vuodet pyrkinyt viimeiseen asti välttämään ns. "rättikauppoja", mutta kun asuu ulkomailla ja palkka ei vastaa elinkustannuksia, joskus täytyy joustaa kun kukkaro ei sitä suostu tekemään.
Juuri eilen kävin H&M:stä ostamassa ballerinat, mutta samalla minulla on samaiseen liikkeeseen menossa kassillinen vaatteita kierrätykseen... eihän se ole plus-miinus-nolla mutta joskus ei vaan ole varaa niihin kestävämpiin nahkaballerinoihin.

Anna Vihervaarasta

Mä itse olen alkanut kyseenalaistamaan ennen kaikkea sitä, että kuinka paljon niitä uusia vaatteita oikein tarvitaan. Kävin just läpi omaa vaatekaappiani, enkä todella tarvitse ainakaan nyt kesällä yhtään mitään, kun en ehdi käyttämään vanhojakaan vaatteitani. :(

kiasophie
Sparks by K

Kirjoitin pari vuotta sitten blogiini samasta aiheesta, ja dokumentti pistää kyllä miettimään. Vieläkin joskus katson sen uudestaa, jotta muistaisin, miksi en kävele ostamaan yhden illan bileriepua halpakaupoista. Vaikeaa entiselle himoshoppaajalle, mutta pikkuhiljaa!

Täällä teksti: http://www.lily.fi/blogit/sparks-fly/made-bangladesh 

Anna Vihervaarasta

Jep, meitä toipuvia himoshoppailijoita taitaa olla aika paljon.:/ On vaan niin helppoa ostaa jokin uusi, halpa vaate, tuntea itsensä vähän uudistuneeksi ja saada siitä nopeaa mielihyvää. Mutta sitten, kun niitä vaatteita alkaa kertymään kaappeihin enemmän kuin ehtii käyttämään, niin fiilis ei olekaan ainakaan mulle enää kovin hyvä. Kivaa sunnuntaita! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Halpavaate ei kestä aikaa vaan usein kirppareille viedyt vaatteet päätyy roskiin, koska menevät niin nopeasti huonokuntoisiksi tai ovat niin tietyn eilisen trendin tyylisiä, ettei niitä enää haluta käyttää. Monet perustelevat uuden ostamista sillä, että kierrättävät, mutta ei se ydinongelmaa poista eli halpavaatetuotannon ympäristövaikutuksia sekä sosiaalisia/eettisiä ongelmia. Lisäksi kierrätys lisää osittain jäteongelmaa, koska Suomessakin kierrätykseen menevien vaatteiden määrä on valtava ja niistä iso osa poltetaan. Keinomateriaalista valmistettuja vaatteita ei voi myöskään kierrättää materiaalina.

Itse lopetin vaatteiden ostamisen muuten kuin tarpeeseen ja kauniita vaatteita ja tavaroita voin ihailla myös niitä ostamatta. Edelleen vaatekaapissa on tarpeeksi vaatetta, joten saan kaipaamaani vaihtelua ja uusia ostaessa pyrin valitsemaan laadukkaan vaatteen, jota voi yhdistellä mahdollisimman monen vaatteen kanssa. Välillä ostan halpakaupastakin, koska vaatteen ulkonäkö ja malli on myös tärkeä asia ja monet eettiset vaatteet on usein liian kaapumaisia tai oudosti leikattuja tai niissä on omaan silmään ruma kuosi yms.

Anna Vihervaarasta

Totta, ja ihan kamalaa.:/ Musta uusien vaatteiden ostamista ei oikein voi perustella sillä, että kierrättää vanhat (eli vie ne Uffin laatikkoon). Eri asia toki, jos oikeasti saa ne myytyä vaikka nettikirppareilla.

Mä yritän itse myös lopettaa turhan vaateshoppailun. Ja samaa mieltä, että pelkkä vastuullinen tuotantotapa ei riitä, vaan vaatteen pitää näyttää omaan silmään hyvältä. Siinähän just esimerkiksi Zaran viehätys piilee: siellä on tosi kivoja vaatteita, ne vain hajoavat usein noin kolmessa pesussa. :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä viimeinen lause on mun mielestä avain siihen, miksi "eettinen" muoti ei myy. Jatkuvastihan sitä ihmetellään, miksi kyselyissä kuluttajat vakuuttavat että eettinen muoti kiinnostaa toki, mutta ne eettiset mallistot eivät sitten kuitenkaan käy kaupaksi. Varmasti vaikutusta on myös hinnalla, saatavuudella sekä sillä, että kyselyihin vastataan enemmän sen mukaan millaisia ihmiset toivoisivat olevansa kuin sen mukaan, miten oikeasti toimitaan, mutta harvoin näkee tätä ongelmaa kenenkään mainitsevan; eettiset vaatteet ovat usein pienten suunnittelijoiden pieniä mallistoja, eikä pienten suunnittelijoiden pienissä mallistoissa tuppaa olemaan niitä mukavia, istuvia, laadukkaita ja luotettavia joka tilanteen perusvaatteita, joihin ainakin oma vaatekaappini nojaa.

Tosca
Tosca^2

Mäkin olen oikeastaan luopunut uusien vaatteiden ostamisesta kokonaan. Käytettynäkin pyrin ostamaan laadukaista materiaaleista tehtyjä vaatteita. Laadukkaiden materiaalien käyttöikää pystyy paremmin lisäämään esimerkiksi nukanpoistajalla, jolla olen saanut kaksi mekkoa säästettyä kierrätykseen menemiseltä.

Vaatteiden eettiset ongelmat kyllä ahdistavat. Mulle vaatteet ovat aina olleet tärkeä osa identiteettiä, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut sitä vähemmän tulee hankittua vaatteita muusta syystä kuin tarpeesta.

Anna Vihervaarasta

Mä ajattelin mennä myös tähän suuntaan. En kyllä lupaa, etten enää lainkaan osta uusia vaatteita, mutta aion vähentää kunnolla.:)

Mullekin vaatteet ovat tärkeä osa identiteettiä. Haluan siis pukeutua omaan silmääni kivasti ja omaan tyyliini. Mutta olen alkanut todella paljon kyseenalaistaan sitä, että tarvitseeko uusia vaatteita ostaa jatkuvasti.

EvaDo (Ei varmistettu)

Mua häiritsee se että en löydä ekologisia, seksikkäitä, alusvaatteita. Kyllä vain luit aivan oikein! Ne ekologiset alusvaatteet mitä näen kaupoissa on aika mummo tyyliä, mutta tahdon juhlistaa itseäni ja käyttää seksikkäitä alusvaatteita mutta en löydä niitä, täytyy tehdä itse, tai ostaa esim. primarkista. Ja kun menen britteihin suunnistan primarkkiin, vaan ostamaan kasan pikkareita vuodeksi tai pariksi. Noin muuten välttelen halpakauppoja ja ostan harvakseltaan, laadultaan mahdollisimman pitkään kestävää.

EvaDo (Ei varmistettu)

Ai niin unohdin kysyä oletko nähnyt dokkarin Machines? https://areena.yle.fi/1-3749974

Anna Vihervaarasta

Ai se on Areenassa? Mahtavaa! On pitänyt katsoa se, en siis ole nähnyt vielä.:)

Anna Vihervaarasta

Apua, tätä en ollut edes ajatellut! Ehkä ei kuitenkaan tarvitse olla tässäkään kovin ehdoton?:)

ingaa
craftybitch

Siis joo aluksi tuntuu vaikealta luopua näistä kaupoista mutta kun niihin on pitänyt jo vuodenkin etäisyyttä niin katsoo niitä vaatteita jo ihan eri silmin. Mua häiritsee ihan suunnattomasti mm. se miten paljon näkee semmosia paidan helmoja joita ei edes ommella vaan ne vaan leikataan?? Varmaan just jotta saa sen paidan hinnan taas pari euroa alas. Ihan krääsää parin pesun jälkeen. Ja kaikki hellevaatteet tehdään polyesteristä - mitä helvettiä, maailman hiostavin?? Noh tämäkin koska halpaa. Kävin monen vuoden jälkeen ekaa kertaa taas Ginassa ja olin niin järkyttynyt että oikeesti _kaikki_ niiden vaatteet oli polyesteriä :DD

Anna Vihervaarasta

Niin totta! Mua lisäksi häiritsee ihan suunnattomasti, jos näen jonkun "oman" vaatteeni jonkun toisen päällä. Eli jos joku on ostanut ketjuliikkeestä saman vaatteen kuin minä, ja sitähän tapahtuu! Koko vaate menee silloin jotenkin pilalle.

Olen tykännyt tyylillisesti Zaran vaatteista, mutta ne ovat ihan järkyttävän huonoa laatua. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin se, että ihana vaatteesi hajoaa parissa pesussa. Ai niin: just ostin tosi kivat aurinkolasit Mangosta. Kahdessa viikossa niistä irtosi toinen sanka. Ärsyttävää!

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.