Pieni todellisuuspako tekee hyvää

IMG_5675.jpg

 

Yksi parhaista rentoutumiskeinoistani on epäilemättä todellisuuspako. Ei niin, etten tykkäisi todellisuudestani, mutta välillä on kiva kadota johonkin toiseen maailmaan hetkeksi. 

Olen myös aina ollut mestari siinä. Antakaa käteeni kirja tai katsottavakseni sarja, jossa taivaalla lentää lohikäärmeitä ja maailma pitää pelastaa, ja minä unohdan deadlinet, opinnäytetyöt ja kaikki pienet ärsytyksen ja stressin aiheet, joita meillä kaikilla on. 

Jos nyt vielä jäi jotenkin epäselväksi: rakastan fantasiaa. Ja olen löytänyt kaksi uutta fantasiatrilogiaa. Genrellehän on siis ominaista, että tarina jatkuu kirjasta toiseen. Ihanaa ja kamalaa yhtä aikaa. Aina on uutta odotettavaa, mutta se odottaminen. Ei kuulu vahvuuksiini. 

Luin Brandon Sandersonin Usvasyntyinen-trilogian ensimmäisen osan. Viimeinen valtakunta kertoo maailmasta, jossa tuhka peittää maan, kasvit ovat ruskeita ja suurin osa väestöstä orjuutettu. Valtaa pitävät aateliset, joista osalla on taikavoimia. Heistä kaikkein voimakkaimpia ovat usvasyntyiset. 

Kirja oli viihdyttävä, nopealukuinen seikkailu, jossa fantasialle tyypillisesti käydään taistelua hyvän ja pahan välillä. Mutta onko pahassakin hyvää ja ovatko asiat niin mustavalkoisia? Entä hyväksymmekö me maailman tilan pitkälti sen mukaan, mitä meille on opetettu ja kerrottu? 

Toinen parhaillaan lukemani trilogia on Erika Vikin Kaksosauringot-sarja. Sen ensimmäinen osa on nimeltään Hän sanoi nimekseen Aleia, jonka luin keväällä. Nyt sain juuri käsiini seuraavan osan, Seleesian näkijän, joka on lukulistallani seuraavana. 

Oletko lukenut viime aikoina jotain kiinnostavaa? Vinkkaa, jos olet. Ei tarvitse olla fantasiaa. Sisäistän, että suurin osa kolmikymppisistä naisista tuskin jakaa tätä palaa kirjamaustani. Mutta tiedättehän te: ei sillä niin väliä, kunhan itse tykkäät.

 

Kirjat saatu luettavaksi, kiitos Jalava ja Gummerus!

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (13)
  1. Pari vuotta edellisestä luvusta, mutta Aikamatkustajan vaimoon ollut aiemmin ainakin henkilökohtainen suosikkini! Lisäksi Kate Mortonin Hylätty puutarha oli mukavan erilainen ja kiehtiva luettava.

  2. Hei kokeile myös Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicles, on ihan mielettömän koukuttava! Täydellinen todellisuuspako, joka tosin vie yöunet, kun kirjaa ei pysty päästämään käsistään 🙂

    1. Hei ihan kuin olisin kuullut tästä! Pitää tutustua, kiitos vinkistä! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *