Pitääkö ihmisen olla vain yhdenlainen?

Kyselin edellisessä postauksessa, mistä haluaisitte lukea täältä ensi vuonna. Ajattelin, että ehkä blogin sanomaa olisi syytä vähän kirkastaa, terävöittää, yhdenmukaistaa. Kyselin myös Instagramin puolella, millaisia kuvia haluaisitte nähdä. Sosiaalisessa mediassa kun menestyy parhaiten sanoma, joka käsittelee rajattua aihetta (ilmainen vinkki, jos Insta-kuuluisuus kiinnostaa).

Kommentit luettuani ymmärsin kuitenkin jälleen saman asian, johon aina välillä törmään: en ole vain yhdenlainen, eivätkä ole kiinnostuksen kohteenikaan. Ja miksi pitäisi?

Tämä aika tuntuu suosivan täydellisyyttä ja ehdottomuutta. Pitäisi päättää, mitä on, ja pitää sitten päänsä. Olla joko puolesta tai vastaan. Asettaa tavoitteet elämälleen ja pyrkiä sitten niitä kohti. Kehittyä ja menestyä.

Vaan mitä, jos unelmat ja mielipiteet muuttuvat? Mitä, jos identiteetti on vasta rakentumassa? Mitä, jos ei tiedä, mitä tahtoo?

Ehdottomuus ja täydellisyydentavoittelu eivät puolla ihmisyyttä. Ihminen kun on epätäydellinen, monimutkainen olento, joka muuttaa mieltään ja suuntaansa, joka kasvaa ja oppii niin maailmasta kuin itsestään elämän mukana. Mielestäni onkin aina ollut absurdi ajatus, että elämänsä suunta pitäisi määrittää jo lukioaikoina tai ennen niitä. Silloinhan ihminen on lapsi. Lapsi taas ei ole kypsä, kokenut, harkitseva ihminen, vaan ihmisenalku, josta jonain päivänä ehkä tulee aikuinen.

Elämänkokemusta ei voi saada muuten kuin elämällä.

En haluaisi olla henkisesti päivääkään nuorempi, vaikka 37 ikävuotta kuulostaakin välillä hieman ahdistavalta. Tässä iässä kun pitäisi ehkä olla jo aika valmis ja tietää, mitä tahtoo? Vai pitäisikö?

Lohdullista on se, että olen tähän ikään mennessä löytänyt työn, jota rakastan, ja ollut tarpeeksi rohkea pitääkseni pääni sen suhteen. Olen tähän asti halunnut tehdä toimittajan työtä, en edetä toimituksessa, sillä olen rakastanut juttujen tekemistä eniten. Se ei silti tarkoita, etten joskus rakastaisi jotain toista työtä.

Olen vihdoin löytänyt oman pukeutumistyylini ja sisustustustyylikin on muotoutumassa. Se on vaatinut hyvin monta kokeilua. Aina (usein) ei voi tietää, mistä oikeasti tykkää, ennen kuin kokeilee. Pätee muuhunkin kuin sisustamiseen.

Ryhdyin tänä vuonna yrittäjäksi, sillä se on kutsunut minua kauan. En silti sano, etten enää ikinä mene palkkatöihin. Saatan mennäkin, jos siltä tuntuu.

Leikkasin hiukseni keväällä pitkäksi polkaksi. Pidän siitä edelleen, mutta ei polkka ole mikään tunnusmerkkini. Voi olla, että ensi vuonna minulla on jälleen pitkät hiukset - tai sitten ei.

Olen vannonnut elämässäni kaikenlaista, kuten etten syö enää koskaan eläinperäisiä tuotteita, joogaan joka päivä, en ikinä osta mitään ketjuliikkeestä ynnä muuta sellaista. Yhtään ehdotonta lupaustani en ole pystynyt pitämään.

Vaikken ole vieläkään oppinut ehdottomaksi tai täydelliseksi, olen oppinut jotain muuta.

Olen oppinut, että elämästä tulee huomattavasti onnellisempaa, kun päästää irti täydellisyyden tavoittelusta. 

Olen oppinut, että elämä on melko paljon mukavampaa, kun ei tarvitse olla niin ehdoton. 

Ja olen oppinut, että parhaat asiat elämässä tapahtuvat, kun uskaltaa antaa sen viedä, ei liikaa suunnittele eikä määrittele. Sillä se on elämää, eikä se koskaan kulje juuri niin kuin etukäteen maalaili. Täydellisyyden tavoittelu ja ehdottomuus kumpuavat pelosta, pelosta, ettei riitä sellaisena kuin on ja pelosta itse elämää kohtaan. Sillä elämä on arvaamatonta, 

mutta vaikka sitä kuinka yrittäisi kontrolloida, ei se yhtään arvaamattomammaksi muutu. 

Siksi päätin taas antaa elämän viedä ja olla juuri niin sekava ja monitahoinen ja epätäydellinen ihminen kuin olen. Muista tänään, että olit mitä olit, se on tarpeeksi. Sinä riität, eikä sinun tarvitse olla yhtään täydellisempi tai ehdottomampi.

Ihanaa joulun aikaa!

 

PS. Kuvassa on vaaleassa harkitussa kodissani rajusta vatsataudista parhaillaan kärsivä koirani. Säästän teidät yksityiskohdilta. 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit

Henskihooo (Ei varmistettu)

Mäkin äänestin instassa, mutta valitsin aikalailla kaikki vaihtoehdot :D Menestyi sellainen tai ei, mua ei kiinnosta lukea vain yhden aiheen blogia/seurata ig-tiliä, koska kyllä muakin kiinnostaa monet asiat samaan aikaan. Eniten tykkään blogeissa pitkistä teksteistä, missä on omia ajatuksia, jotain henkilökohtaista ja tietysti hyvin kirjoitettuna kauniilla kuvilla (ilman kuviakin pärjää, jos teksti on hyvää).
Aidot, elämänmakuiset ja kirjoittajan itsensä näköiset blogit ja blogitekstit on best, jatka siis samaan malliin! Myös koirat, kasvisruokailu ja ilmastoasioiden pohtiminen on best :D

Kiitos loistavasta blogista <3

Anna Vihervaarasta

Joo, huomasin, että moni oli valinnut. :D Jokainen vaihtoehto sai vähintään 80 prosentin kannatuksen. :)

Ihana kuulla, että monet, sekalaiset aiheet kiinnostavat. Sitä elämä oikeasti onkin, kokoelma erilaisia asioita. 

Ihanaa loppuvuotta ja iso kiitos kommentistasi! <3

Nettanen
Destination: Happiness

Mä kirjoitin jo pari vuotta sitten postauksen nimeltään "En aio brändätä itseäni", ja sitä oon pitänyt ohjenuoranani siitä lähtien. On selvää, että varmasti "menestyisi" paremmin tai ainakin saisi enemmän tykkäyksiä ja seuraajia Instassa, jos postailisi vain kauniita sisustuskuvia. Mutta tulen aina siihen lopputulemaan, että se olisi niin tylsää! Elämäni on niin paljon kaikkea muutakin, enkä halua lokeroida itseäni oikeassa elämässä enkä edes somessa. Olisi tylsää, jos ei voisi jakaa hauskoja hetkiä, "koska se ei sovi feediin". Tärkeämpää ovat ne aidot seuraajat, joita kiinnostaa se koko paketti, olikin heitä sitten vähemmän. Ja yritän muutenkin aina muistaa, että somesta ei kannata ottaa liikaa (tai ollenkaan) stressiä.

Tykkään sun blogista juuri tällaisena kuin se on. Joku kommentoi hyvin, että se näyttää sinulta. Sehän on oikeastaan parasta, mitä blogi voi tarjota! Näyttää kirjoittajaltaan, ei mainoskatalogilta tai hyvin suunnitellulta brändiltä.

Ihanaa joulua Anna & koirat <3

Anna Vihervaarasta

Olet viisas! Mä olen useimpina päivinä samaa mieltä kanssasi, mutta aina välillä alan ajatella: entä jos sittenkin brändäytyisi paremmin? Mäkään en kuitenkaan ole sen tyyppinen ihminen, joka jaksaisi innostua vain yhdestä asiasta. Eri päivinä tykkään eri asioista. Ja olet niin oikeassa, että tärkeimpiä ovat aidot seuraajat! <3

Ja kiitos! <3 Ihanaa loppuvuotta!

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Indeed <3 Kaunista ja rentouttavaa joulua, Anna (sekä söpöt koirat)!

Anna Vihervaarasta

Ihanaa loppuvuotta, kaunokainen!<3

Saila / Kohtisuora (Ei varmistettu) https://kohtisuora.com/

Hyvä teksti Anna &lt;3 Tykkään sun blogista ja sun tavasta kirjoittaa. Mihinkään ei tarvitse muuttua! En itsekään osaisi kiinnittyä vain yhteen tiettyyn osa-alueeseen. Ihminen ja elämä muuttuvat koko ajan, ja asioita, elämäntilanteita, oppeja, vastoinkäymisiä ja kiinnostuksenkohteita tulee ja menee. Sellaista elämä taitaa olla, virtaavaa ja epätäydellistä. Ihanaa loppuvuotta ja upeaa seuraavaa &lt;3

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.