Pitääkö vegaanin olla pyhimys?

BC27E946-AB60-4AC2-B64A-AB17C7058DB3.JPG

Olen suunnilleen koko tämän blogin olemassa olon ajan yrittänyt taistella ehdottomuuksia vastaan ja samaan aikaan kuitenkin vastuullisemman maailman puolesta. Mielestäni se ei ole ristiriitaista tai tekopyhää.

Aina välillä kohtaan kuitenkin mielipiteen, joka ärsyttää itseäni suunnattomasti: Miten voit puhua eläinten oikeuksien ja kasvisruoan puolesta, jos kuitenkin ostat vaatteita ketjuliikkeistä ja lentelet ympäri maailmaa…tai mitä ikinä nyt halutaankaan demonisoida. Tämä näkökulma on mielestäni ihan käsittämätön. Miten on enemmän ok syödä lihaa ja shoppailla laadukkaita vaatteita kuin syödä kasvisruokaa ja ostaa vaatteita ketjuliikkeistä (varsinkin kun yritän tehdä parannusta asiassa, enkä mielestäni erityisesti väitä olevani mikään pyhimys)? Ei mene jakeluun. 

Mielestäni juuri tällainen ehdoton ajatusmaailma on todella vaarallinen ja lannistava. Jos et tee asioita täydellisesti, älä tee ollenkaan, niinkö? Tai vielä parempi: Jos et tee asioita täydellisesti, sinulla ei ole oikeutta puhua vastuullisuuden puolesta tai tuoda esiin tärkeinä pitämiäisi asioita. Tämä ajattelutapa antaa vastuullisuudelle todella kalsean leiman. Ja oikeastihan vastuullinen elämäntapa voi olla todella hurmaava. 

Epäilen, että tämä ajatusmaailma pikemminkin karkottaa kuin kannustaa ihmisiä vastuullisempaan elämään. Kuka oikeasti haluaa tehdä vastuullisempia valintoja, jos se tarkoittaa, että kaikessa pitää siitä lähtien olla pyhimys? Ja lopulta kestävimpiä valintoja ovat usein ne, jotka tehdään omasta halusta, ei ulkoapäin tulevasta paineesta. 

Omasta mielestäni on tärkeää, että jokainen tekee parhaansa oman elämäntilanteensa, arvojensa ja persoonansa mukaan. Minä itse en ole vegaani, vaan syön pääasiassa kasvisruokaa. Yritän tehdä vastuullisia valintoja, mutta olen liian heikko ja mukavuuden- sekä nautinnonhaluinen tekemään sen täydellisesti. Olen aina avoimesti kertonut sen, ja se on mielestäni ok. Mielestäni myös sekasyöjä, joka päättää alkaa pitää yhden kasvisruokapäivän viikossa, tekee hyvän teon. Lakto-ovo-kasvissyöjä, joka karsii juustoa ruokavaliostaan, tekee hyvän teon. Kenenkään ei tarvitse olla pyhimys, ei myöskään sen vegaanin. 

Jos suurin osa ihmisistä muuttaisi kulutustottumuksiaan edes hieman vastuullisempaan suuntaan, olisi sillä enemmän merkitystä kuin sillä, että kaksi prosenttia ihmisistä alkaa ehdottomiksi vegaaneiksi. Älkää ymmärtäkö väärin, arvostan vegaaneja täydestä sydämestäni, enkä itsekään esimerkiksi suostu syömään lihaa tai pukisi turkkia päälleni. Jokainen kuitenkin vetää omat rajansa ja elää täällä oman arvomaailmansa ja omantuntonsa mukaan. 

Mielestäni jokaista, joka edes yrittää tehdä maailmasta vähän paremman, pitää kunnioittaa. On parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään. On nimittäin aika paljon ihmisiä, joita maailman tila ei voisi vähempää kiinnostaa. 

Mitä mieltä te olette? Pitääkö vegaanin olla pyhimys?

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Kommentit (7)
  1. Ei varmaan kukaan ole pyhimys eikä ole olemassa mitään maagista rajaa, kun on tehnyt tarpeeksi. Kaikki pienetkin muutokset on tosi tärkeitä, mutta me ollaan oikeasti pulassa näiden ympäristöasioiden kanssa. Yksittäisellä ihmisellä ei tietenkään ole edes niin paljon valtaa, että vastuutakaan vois kaataa yksilön niskaan ja tsemppaava lähestyminen auttaa varmasti tekemään muutoksia paremmin kuin syyllistäminen. Mä näen kuitenkin ongelmana myös sen, että jos joku tekee jo jotain niin muuhun ei saa puuttua. Just tein postauksen siitä, kuinka kasvissyöjänä aiheutin varmaan enemmän ilmastopäästöjä kuin sekasyöjä. Kuvittelin ihan aidosti, että elän nyt sitä ekologista kasvissyöjän elämää, koska en vaan ollut sisäistänyt, miten valtava ilmastovaikutus varsinkin juustolla on. Nyt toivon, että joku olis vähän ravistellut eikä vaan juhlinut sitä, että en syö lihaa.

    Mua hävettää joskus kertoa omista ekologisista tai eettisistä valinnoista, koska edelleen on niin yleistä pitää sellaista puuhasteluna tai merkityksettömänä. Niin kauan ku joutuu häpeämään sitä, että yrittää tehdä vastuullisia valintoja mutta on täysin normaalia esitellä jatkuvasti uutta tavaraa me ollaan pulassa. On vaarallista, että ympäristöä tuhoavista teoista huomauttaminen on niuhottamista ja niihin huomiota kiinnittävä tyyppi on aina vaan ilonpilaaja. Maailma vaan ei muutu ennen ku tarpeeksi moni ihminen on ymmärtänyt, että me ei eletä tällä hetkellä kestävällä tavalla. Jos on itse ok omien valintojensa kanssa niin eihän silloin ole mitään syytä loukkaantua, jos joku kysyy niistä. En ole vegaani enkä pyhimys mutta mielelläni pyrin jatkuvasti vähemmän ympäristöä kuormittavaan tapaan elää eikä se oikein onnistu, jos en tiedä miten se onnistuu.

  2. Amen! Mietin just tossa yksi päivä, että ammunko mä itseäni koko ajan jalkaan, kun kirjoitan blogissa aika paljon ekologisista asioista. Se nimittäin aikaansaa sen, että osa lukijoista tuntuu odottavan, että olen ekologinen sitten aina ja kaikessa. Sain kritiikkiä, kun mainostin blogissa luonnonkosmetiikkaa – eihän sitä nimittäin kukaan ”tarvitse”. No, vaikka pyrinkin ekologisuuteen, en ole aina kaikessa looginen ja johdonmukainen ja olen myös siinä mielessä turhamainen, että kyllä esimerkiksi luonnonkosmetiikkauutuudet piristää mun arkea. Olen itsekin pyrkinyt kyllä painottamaan koko ajan tuota, että vaikka pyrin ekologisuuteen ja kestävään elämäntyyliin, en ole täydellinen ja olen inhimillinen ihminen silti. Nää asiat ei todellakaan saisi olla joko tai, koska eihän kukaan muuten enää viitsi julkisesti puhua omasta ekologisuudestaan yhtään mitään, jos saa valtavat paineet hartioilleen ja odotukset olla joku yli-ihminen. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *