Vähintään 5 syytä opetella viis veisaamaan

viis veisaamisen elämänmullistava taika.jpg

Olin ennen jokseenkin kiinnostunut siitä, mitä muut ihmiset sattuvat minusta ajattelemaan. En toki ole mitenkään immuuni muiden mielipiteille edelleenkään, mutta välitän niistä koko ajan vähemmän. Ja nyt siis tarkoitan tilanteita, joissa en ole itse käyttäytynyt huonosti tai mogaillut oikeasti siinä mittakaavassa, että olisi syytä pyytää anteeksi. Toisten loukkaaminen ei ole koskaan ok, mutta ihan kaikista muiden asioista ja ajatuksista ei ole pakko välittää. 

Pienissä asioissa olenkin nykyisin suhteellisen taitava viis veisaamaan. Sellaisia pieniä asioita ovat esimerkiksi kysymättä tuputetut neuvot (kuinka rasittavaa on esimerkiksi se, jos joku tulee käymään uudessa kodissasi ja alkaa ensitöikseen kertoa, miten sinun kannattaisi sisustaa), tuntemattomien tyyppien kanssa viestittely ja seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa.

En ole ikinä ollut kiinnostunut keräämään valtavaa määrää Facebook-kavereita tai pohtimaan, mitä muut tekevät somessa tai kenen jutuista kannattaisi tykätä ja kenen ei. Neuvo: tykkää niistä, joista oikeasti tykkäät. Ihan tosi yksinkertaista. 

Pahinta on seurata ihmisiä, joista saa pahaa mieltä. En tajua, miksei sellaisia tyyppejä saisi poistaa somesta? Arvaat varmaan, miten itse tässä toimin. Todellakin viis veisaan siitä, mitä joku huonoa fiilistä tuottava ihminen toimistani ajattelee. 

Olen myös hyvin taitava viis veisaamaan siitä, mitä joku ajattelee leffamaustani (15-vuotiaan gootin), hiuksistani (”Älä vain leikkaa ihania pitkiä hiuksiasi”) tai helmojeni pituudesta (okei, se oli vähän paha, kun pomoni tiedusteli, mihin olen jättänyt housut). Samoin olen kehittynyt melko hyväksi välttelemään koiranäyttelyitä, sukujuhlia ja afterworkkeja, jotka koirien yksinhuoltajana tuottavat minulle aina turhan paljon säätämistä. Tästä kaikesta huolimatta en ole joutunut sosiaaliseksi hylkiöksi. 

Mutta vaikka osaan viis veisata paljon paremmin kuin kuvittelinkaan, en ole kovin hyvä tekemään sitä tuntematta syyllisyyttä. Osaan siis pitää pääni ihan hyvin, mutta minun on vaikea olla anteeksipyytelemättä sitä. Se on vähän syvältä, joten olen päättänyt lopettaa turhan syyllistymisen siitä, että tahdon tehdä jotkut asiat tavallani ja olen eri mieltä jonkun kanssa. Ai että miksi ylipäätään kannattaa viis veisata? No siksi, että elämä on silloin kivempaa. Viis veisaaminen on priorisoimista. Se ei siis tarkoita, ettei välittäisi mistään, vaan että kun ei välitä ihan kaikesta, ehtii välittää enemmän oikeasti tärkeistä asioista. 

1. Kun viis veisaat tylsistä asioista, sinulle jää enemmän aikaa kivoille asioille.

2. Kun viis veisaat tylsistä tapahtumista, sinulle jää enemmän aikaa kivoille tapahtumille ja ihmisille.

3. Kun viis veisaat ikävistä ihmisistä, elämäsi vasta kivaksi muuttuukin, kun joku ei jatkuvasti ole lannistamassa.

4. Kun viis veisaat muiden mielipiteistä koskien tyyliäsi sun muuta, et joudu koko ajan muokkaamaan sitä ja voit huoleti pukeutua lappuhaalareihin.

5. Kun viis veisaat asioista, joita pitäisi tehdä, ehdit tehdä enemmän asioita, joita haluat tehdä.

Jos viis veisaaminen kiinnostaa, mutta tuntuu hankalalta, suosittelen lukemaan Sarah Knightin Viis veisaamisen elämänmullistava taika -kirjan. Se on tosi hyvä. Veikkaan myös, että rakkaan Bad Girls Throughout History -muistikirjani naiset olivat aika lahjakkaita viis veisaamisessa.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Kommentit (9)
  1. Hei
    Löysin blogisi vasta tänään tai oikeastaan syvennyn siihen vasta tänään ensimmäistä kertaa. Olen nyt lukenut putkeen useamman kirjoituksesi ja tuli vain sellainen tunne, että haluan kiittää sinua teksteistäsi. Ne saavat minut voimaan paremmin, jotenkin voimaannuttavat (ei suosikkisanani, mutta en kuvaa hyvin). Kiitos.

  2. Minä viis veisaan! Suosittelen muillekin! :*

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *