Ladataan...

Olen tässä viikonlopun kuluessa tullut jo yhteen päätökseen freelance-elämääni liittyen: en voi tehdä joka päivä töitä. Siihen se nimittäin helposti tulee liukumaan, ainakin jos näistä kahdesta päivästä voi jotain päätellä. Yritänkin jatkossa rauhoittaa viikonloput ja tehdä työt viikolla. Ensimmäinen viikkoni näyttää näillä näkymin tältä:

 

Maanantai:

Asiantuntijahaastattelu kahvilassa Helsingin keskustassa.

Etsittävä julkkis yhtä lehtijuttua varten ja sovittava haastattelu. Jutun DL on torstaina...

Illalla jooga, jos ehdin.

 

Tiistai:

Sen jutun kirjoitus, jota varten haastattelin asiantuntijaa.

Tarjous yhteen blogiyhteistyöhön liittyen saatava valmiiksi.

Toiminimen perustaminen!!! (Olen lykännyt tätä jo liian kauan)

Tooosi hyvä olisi myös saada jokin blogiteksti ulos.



Keskiviikko:

Kolmas matkailuaiheinen podcast julki.

Palaveri yhdestä tulevasta isommasta jutusta. Juttu laitettava vireille, eli haastateltavat etsittävä ja kontaktoitava. 

Lounas kaverin kanssa.

Toivottavasti se julkkishaastattelu.

Illalla jooga. 

 

Torstai:

Yhden ison palstan viimeistely. Palstan DL.

Ihan viimeistään se julkkishaastattelu ja jutun kirjoitus.

Blogiteksti olisi myös hyvä juttu, jep, jep. 

 

Perjantai:

Aamiainen bloggaajakaverin kanssa ja kuvausta.

Lounas vanhojen työkavereiden kanssa.

Sen asiantuntijajutun DL.

Viikonlopulle blogiteksti.

Uuden podcastin ideointi ja ehdotus päätoimittajalle.

 

Jossain välissä pitäisi ehtiä ideoida uusia juttuja ja lähestyä potentiaalisia asiakkaita, ilmoittautua ALV-velvolliseksi (kai) ja ennakkoverorekisteriin. Jänniä aikoja!

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Ladataan...

 

Olen löytänyt uuden rakkauden. Nimittäin peittävät legginsit ja jättineuleen.

Väitän, että tässä on syksyn mukavin asu ja epäilen, että minut nähdään näin pukeutuneena varsin usein tässä uudessa vapaaherrattaren elämässäni. Joka alkoi NYT. Olen näet päättänyt, että meikkaan ja harjaan hiuksenikin joka aamu. Sitten pukeudun johonkin nättiin ja mukavaan. Tämä päätös siksi, että pelkään muuten viettäväni kaikki päivät yöpuvussa tukka pystyssä. Jokin roti pitää kuitenkin elämässä olla. 

On kiinnostavaa nähdä, millaisiksi rutiinini muodostuvat. Vietänkö työpäivät pääosin kotona vai kahviloissa vai hankinko sittenkin työhuonepaikan? Entä ruoka? Enää en voi marssia työpaikkaruokalaan, vaan joudun kaiketi laittamaan ruokani itse, jollen sitten syö tyyriisti ulkona. Teenkö töitä kahdeksan tuntia putkeen vai kenties lyhemmissä pätkissä? Näitä tärkeitä pohdintoja tänään.

On kiehtovaa olla ihan uuden elämänvaiheen alussa, kun kaikki on vähän epäselvää ja jännittävää. 

Ihanaa päivää murmelit, me suuntaamme nyt ulos aurinkoon!

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Vielä yksi päivä töitä, sitten se on täällä. Uudenlainen elämä.

Tunteeni ovat tasaantuneet, toivotan sen nyt rauhallisin mielin tervetulleeksi. Sillä vaikka kaikki onkin kovin epävarmaa, on jotain varmaankin. Tiedän, että olen oikealla tiellä. Lopulta sen vain tuntee, kuten olen lukemattomat kerrat tänne kirjoittanut. Tulee päivä, jona saa varmuuden. Se päivä on kohdallani nyt.

En jaksa olla huolissani oikein mistään, eikä pitäisikään. Huolehtiminen on aika turhaa, on parempi kohdata asiat, kun ne tulevat eteen. Silloin ne yleensä on myös helpompi ratkoa kuin etukäteen päässään. 

Niinpä rikoin shoppailulakon, ostin mutsifarkut ja pari neuletta. Hain kotimatkalla pienen pullon skumppaa ja monta karkkipussia. Jälkimmäiset vien töihin,  niille ihmisille, joista osan olen nähnyt joka arkipäivä yli neljän vuoden ajan. Hämmentävää, että kohta se muuttuu.

 

 

Nukahdan joka ilta kuulokkeet korvissani Sinuhe Egyptiläisen seikkailuihin, päivisin joku toinen nukkuu salaa sängyssäni, myttää tyynyt ja jättää jälkeensä hiekanmuruja, ulkona tarvitsee sormikkaat, ilma tuoksuu kirpeältä ja ensi viikolle on kolme deadlinea. 

Kesä kääntyi syksyksi, yksi ajanjakso päättyy. 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Pages