Sinulle varmasti tulee synnytyksen jälkeinen masennus

Heti raskauden alussa, ensimmäistä kertaa neuvolassa tämä tuli jo esille, kun jostakin tietokannasta tietojani oli katsottu ja huomattu tietoja mielenterveyspuolelta. No sehän on siis hyvä ja ymmärrettävää, että tämä otetaan huomioon. Ymmärsin myös, että minulla on suurempi riski kuin ehkä joillakin toisilla.

Minusta alkoi tuntua kuitenkin jossakin vaiheessa siltä ,että ei ole enää muuta mahdollisuutta, kuin että se tulee minulle. Joka ikinen kerta neuvolassa, lääkärillä ja kaikissa ultrissa siitä minua muistutettiin ja vielä korostaen, että kun on suurempi riski. Jos en ihan väärin muista niin joku taisi vielä sanoa, että minulla on siihen suuri riski. Minua rupesi ihan hirveästi harmittamaan. Olin niin onnellinen, että saan lapsen ja että se tärppäsi heti ensimmäisellä kerralla. Mutta mieltä kaihersi, että odotanko sitten samalla synnytyksen jälkeistä masennusta. En minä halunnut ajatella niin, halusin vain nauttia raskaudestani ja että elämä rullaa eteenpäin. En halunnut olettaa, että kun lapsi syntyy niin sairastun masennukseen.

Synnytyksen jälkeen sairaalassa monta eri kätilöä tuli vuoron perään kyselemään, että mikä lääke minulla on käytössä. Olin aika hämilläni. Jos he ovat löytäneet tiedot taustastani, kai ovat löytäneet myös, ettei minulla ole ollut mitään lääkkeitä pitkään pitkään aikaan. Vaikka vastasin, että ei mitään silti seuraava tuli kysymään samaa. Vastasin taas, että ei edelleenkään mitään. Sosiaalityöntekijäkin tuli käymään tämän takia luonani sairaalassa. Hänen mielestään ei ollut mitään ongelmaa ja että väsymys ja tunteiden heittely on tässä vaiheessa ihan normaalia. Se oli lohduttavaa kuulla, sillä minulla oli hirveä ikävä lapseni luo kun olimme eri osastoilla ja se harmitti minua välillä tosi paljon. Kun kotiinlähtö alkoi häämöttää alkoi muistuttaminen olon kuulostelusta ja että jos vähänkään tuntuu joltakin niin pitää ottaa yhteys johonkin tahoon.

Jälkitarkastuksessa kun kyseltiin niin myönsin, että kyllähän se väsyttää. Samoin tein aloin katumaan vastaustani kun alkoi tarkempi tenttaaminen. Tässä vaiheessa minulle oli tullut jo ihan mörkö koko asiasta. Tai mietin, että miksi siitä pitää tehdä niin iso numero. Sitten ehkä ajattelin myös, että minut leimataan historiani takia ja että en myöskään haluaisi masentua. En ole sen jälkeen koskaan sanonut neuvolassa, että väsyttää. Eikö se ole ihan normaalia, että kun vauva heräilee öisin niin sitten voi väsyttää?

Lapsi täyttää ensiviikolla 6kk. Välillä minua väsyttää, mutta olen onnellinen ja rakastan pikkuista niin paljon, ettei sitä pysty sanoiksi laittamaan. En pelkää enää synnytyksen jälkeistä masennusta. Harmittaa vähän, että jouduin pelkäämään sitä koko raskauden ajan ja sen jälkeenkin kun olisin halunnut vain nauttia siitä, että olen onnellinen. Uskon, että ei kukaan halua itselleen synnytyksen jälkeistä masennusta. Se on hyvä, että siitä tiedotetaan ja asiasta ollaan nykyisin enemmän kartalla. Mutta sitä en ymmärrä, että miksi pitää jo etukäteen ”maalailla piruja seinille”. En tiedä, että ymmärtääkö joku mitä tarkoitan, itselläni oli vain tällainen kokemus.

välillä väsynyt, mutta onnellinen!

 

-s

Kommentit (2)
  1. Onpa tylsää, että tuosta masennuksesta on jankattu sinulle kyllästymiseen saakka. Varmasti hoitohenkilökunta on tarkoittanut hyvää, eivätkä ole tajunneet millainen kokonaisvaikutelma tulee, kun joka ikisellä käynnillä pitää vatvoa sitä, että tuleeko se masennus nyt sitten vai ei.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *